Kategoriat
Pohja Raaka-aineet Resepti

Paahdettu paprika

Paahtaminen usein vie ruoka-aineesta kitkeryyttä ja tuo makeutta, ja näin se tekee myös paprikalle. Punainen paahdettu paprika on loistava raaka-aine dippeihin ja kastikkeisiin.

Käytän paahtamiseen yleensä suippopaprikoita, sillä niistä tuntuu lähtevän kuori paahtamisen jälkeen helpoiten. Paprikoita on parasta paahtaa kerralla suurempi määrä, ja lopputuotetta voi käyttää eri ruokiin. Paprikat laitetaan kokonaisena uuniin, mitenkään käsittelemättä. Näin niiden sisälle kertyy painetta, joka mielestäni auttaa kuoren irtoamisessa.

Olen todennut parhaaksi paahtaa paprikoita grillivastuksella 200 asteessa. Ensin paahdetaan noin 15 minuuttia toiselta puolelta, sitten käännetään kukin paprika toiselle kyljelleen ja paahdetaan toiset 15 minuuttia. Kun paprikat näyttävät vähintään sellaisilta kuin kuvassa – saa olla mustempiakin – ne otetaan pois uunista.

Seuraava vaihe on tärkeä kuoren poistamisen helpottamiseksi. Paahdetut paprikat tulee laittaa suljettuun astiaan, jossa niiden annetaan levätä noin 15 minuuttia. Tämän jälkeen kuoren tulisi lähteä repimällä helposti irti, jopa yhtenä kappaleena. Lisäksi siemenet on tässä vaiheessa poistettava. Lopuksi paprikat voi pilkkoa haluttuun kokoon.

Kategoriat
Kiina Pääruoka Resepti

Ma po tofu nyhtökauralla

Ma po, 麻婆, tarkoittaa rokonarpista mummoa, jonka mukaan resepti on nimetty. Legendan mukaan kyseinen mummo pyöritti Chengdussa ravintolaa, joka tarjoili aina samaa tofuannosta. Kerran asiakkaat kyllästyivät ainaiseen tofuun, ja vaativat lihaa syödäkseen. Mummo otti porsaan jauhelihaa, paistoi sen ja lisäsi tavalliseen annokseen, ja näin syntyi ma po tofu, 麻婆豆腐.

Resepti perustuu osin Fuchsia Dunlopin vastaavaan reseptiin kirjassa Every Grain of Rice. Dunlopin reseptissä tosin ei ole alkuperäisen reseptin porsaan jauhelihaa, ja tässä reseptissä porsaan jauhelihan tilalla olen käyttänyt nyhtökauraa. Nyhtökaura sopii ruokaan hyvin, koska kastike on vahvan makuinen ja maustaa myös nyhtökauran tehokkaasti. Vaikka reseptissä ei ole lihaa, se on paljon umamisempi kuin mikään pihvi.

Yksi ma po tofun päämauista umamin lisäksi on ma la, yksi sichuanilaisen keittiön päämauista. Ma la tarkoittaa suoranaisesti puuduttavaa ja tulista. Tulisuus tulee chilistä, ja puuduttavuus sichuaninpippurista. Sichuaninpippurin sisältämä alfahydroksisanshooli puuduttaa suun limakalvoja, kunhan vain löytää kunnollista sichuaninpippuria. Puuduttava tuntemus syntyy hetken viiveellä, ja sitä voi vahingossa luulla vaikka allergiseksi reaktioksi.

Sichuaninpippuri kannattaa paahtaa nopeasti, noin minuutin ajan, ja sitten antaa jäähtyä. Jäähdyttyään pippuri on kuivaa ja rapeaa, ja sen saa helposti murskattua huhmareessa.

Reseptissä mainittujen aineiden hankinnasta Suomessa kirjoitin ohjeita tänne.

250 gkiinteää tofua (firm tofu)
250 gmaustamatonta nyhtökauraa
4kevätsipulia
3 rklla doubanjiang-härkäpapu-chilitahnaa
1 rklfermentoituja mustia soijapapuja (douchi)
1 rklchilirouhetta (gochugaru)
1yksikyntinen valkosipuli pieneksi pilkottuna
3-4 dlmisokeittoa
1/2 – 1 tlvalkopippuria
sichuaninpippuria
öljyä
Ainekset ma po tofuun.

Aluksi tofu pitää kuutioida parin sentin kuutioiksi, ja laittaa kuumaan suolaveteen odottelemaan vuoroaan. Vesi ei saa kiehua, ettei tofu pehmene, vain kuumeneminen on tärkeää. Lisäksi kevätsipuli viipaloidaan odottamaan vuoroaan.

Seuraavaksi tehdään itse kastike. La doubanjiang on hyvä pilkkoa veitsellä, sillä se sisältää kokonaisia härkäpapuja. Sitten se laitetaan ensimmäisenä kuumaan öljyyn paistumaan, ja annetaan sen paistua minuutin verran. Seuraavaksi lisätään valkosipuli, inkivääri, gochugaru ja douchi. Kun nämä ovat paistuneet minuutin verran (varo ruskistamasta valkosipulia, ettei siitä tule kitkerää), lisätään liemi. Ruoasta saa helposti vegaanisen käyttämällä liemeen vaikka misotahnaa kanaliemen sijaan.

Ruokalusikallinen la doubanjiangia.
Pilkottu la doubanjiang.
Fermentoituja mustia soijapapuka, douchi.

Kun kastike on valmis, lisätään ensin nyhtökaura. Jos nyhtökaura imee liikaa nestettä, kannattaa lisätä lientä. Lopuksi lisätään tofu ja valkopippuri, ja siirretään ruoka tarjoiluastiaan.

Tarjoiluastiassa lisätään päälle maun mukaan sichuaninpippuria, sekä viipaloitu kevätsipuli.

Kategoriat
Italia Kastike Resepti

Ragù alla bolognese ja alla napoletana

Koin äskettäin järkytyksen. Bolognesekastike lienee useimmissa suomalaisissa talouksissa perusruokaa, ja niin on meilläkin. Tai niin ainakin luulin! Bolognesekastikkeeni on kuitenkin vuosien varrella kehittynyt alkuperäisestä versiostaan, ja järkytyksekseni huomasin, ettei termi bolognese pädekään enää kastikkeeseeni. Se, mitä olen useamman vuoden tehnyt bolognesekastikkeena, onkin lähempänä napolilaista ragùa!

Ragù alla bolognese on jauhelihapohjainen kastike, joka valmistetaan soffrittosta, naudan ja sian jauhelihoista ja pienestä määrästä tomaattipyrettä. Bolognesekastikkeessa käytetään tyypillisesti valkoviiniä.

Ragù alla napoletana taas on tomaattipohjainen kastike, joka valmistetaan soffrittosta, tomaattimurskasta ja lihasta, joka usein on naudan täyslihaa jauhelihan sijaan. Napoletanakastikkeessa käytetään tyypillisesti punaviiniä. Napoletanaan perustuu myös amerikanitalialainen mafiaelokuvista tuttu sunnuntaikastike, jossa on lihana makkaroita, lihapullia ja muita lihoja.

Näiden lisäksi pasta alla napoletana on edelleen eri ruoka, kuin itse ragù. Pelkkä pasta alla napoletana tarkoittaa valkosipulilla maustetun tomaattikastikkeen kanssa tarjottavaa pasta-annosta. Vasta ragùssa on lihaa.

Omassa versiossani olen jo pitkään käyttänyt tomaattimurskaa enkä tomaattipyrettä, ja nykyisellään tomaattimurskan määrä on räjähtänyt käsiin. Tyypillisesti käytän kastikkeessa punaviiniä, joskin valkoviini sopii yhtä hyvin mikäli sitä sattuu olemaan pullon pohjalla. Soffritton teen yleensä juhlallisempaan kastikkeeseen, ja arkiruoassa käytän usein vihanneksena vain valkosipulia. Erittäin juhlalliseen kastikkeeseen käytän pieneksi pilkottua naudan sisäpaistia, kun taas arjessa naudan jauheliha tai nauta-sika toimii hyvin. On siis selvää, että bologneseksi luulemani kastike onkin itseasiassa ragù alla napoletana. Järkyttävää.

Tässä resepti viikon ragù alla napoletanaksi, jota muokkaamalla saa aikaan arki- ja juhlaversiot.

700 gnaudan jauhelihaa tai sisäpaistia pieneksi kuutioituna
(2-3 dlvalkoviiniä tai punaviiniä)
2400 g eli 6 prkMuttin tomaattimurskaa
2 rklsoijakastiketta
(2porkkanaa)
(2varsisellerin vartta)
(2keskikokoista sipulia)
2yksikyntistä valkosipulia
4tuoretta laakerinlehteä
1 tlkuivattua oreganoa
1 tlkuivattua timjamia
hiemankuivattua rosmariinia ja salviaa
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Napoletanakastikkeen ainekset viikon arkiruoaksi.

Ensin kastiketta varten ruskistetaan jauheliha tai sisäpaistipalat oliiviöljyssä, ja ruskistettu liha laitetaan sivuun. Samalla pannulla paistetaan soffritto tai valkosipulit. Kun soffritto tai valkosipulit ovat valmiit, lisätään liha ja mahdollinen valkoviini. Kun valkoviini on haihtunut, lisätään tomaattimurska, soijakastike ja yrtit. Tuoreet laakerinlehdet ovat huomattavasti voimakkaamman makuisia kuin kuivatut.

Tästä eteenpäin kastikkeen valmistuminen on vain odottelua. Käytettäessä sisäpaistia, kestää noin 5 tuntia että liha on ylikypsää ja siten hyvää pastakastikkeeseen. Jauhelihan kanssa kastike on syömäkelpoista lähes heti, mutta pidempi haudutusaika tietty parantaa makua.

Kun kastike on hautunut halutun ajan, lisätään suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarjoa kastike haluamasi pastan kera!

Kun kastiketta näyttää jäävän yli viikon lopuksi, on mitä parhain aika tehdä lopusta kastikkeesta lasagne.

Tässä vaiheessa valmiina on ragù alla bolognese
…mutta kaksi ja puoli kiloa tomaattimurskaa myöhemmin se on ragù alla napoletanaa.

Kategoriat
Italia Pääruoka Resepti

Pasta alla Norma

Pasta alla Norma on yksi lempipastoistani. Annos on peräisin Sisiliasta. Nimen se on tarinan mukaan saanut Vincenzo Bellinin oopperasta Norma, jonka hyvyyteen sen makua on verrattu.

Annoksen tekeminen klassisesti vaatii erästä raaka-ainetta, jota on välillä vaikeaa löytää: puristettua, kovaa ja suolattua ricottajuustoa, ricotta salataa. Nyt löysin sitä Kampin K-supermarketista, tosin nimellä Ricotta Pecorino. Salata tarkoittaa suolattua, ja tämä ei mausta jäänyt epäselväksi. Annokseen tarvitseekin ricotta salatan lisäksi hyvin vähän suolaa.

200 gpastaa
400 gtomaattimurskaa
1yksikyntinen valkosipuli pieneksi pilkottuna
1 pieni munakoiso
öljyä uppopaistamiseen
ricotta salataa rouheasti raastettuna
chilirouhetta
kapriksia
oliiviöljyä
mustapippuria
Pasta alla Norman ainekset kahdelle.

Annos on muuten helppo, mutta vaatii munakoisonpalojen uppopaistamisen. Mielestäni munakoiso on parasta siivuttaa, mutta muutkin pilkkomistavat lienevät sopivia. Munakoisonpalat tulee uppopaistaa kullanruskeiksi. Paistamisen jälkeen ne voi jättää odottamaan talouspaperin päälle.

Seuraavaksi kannattaa keittää pasta. Kun pasta keittyy, valmistetaan itse kastike. Se on erittäin helppoa: valkosipulia paistetaan nopeasti oliiviöljyssä, ja sitten lisätään tomaattimurska. Kastiketta keitellään hetken aikaa niin, että enimmät nesteet höyrystyvät, ja lisätään maun mukaan chilirouhetta. Gochugaru-chilirouhe on mainio tähänkin! Kun pastat ovat valmiit, lisätään kastikkeeseen ensin suurin osa uppopaistetuista munakoisoista, mutta osa jätetään koristeeksi. Kun munakoisot ovat tasaisesti jakautuneet kastikkeeseen, voi pastan sekoittaa kastikkeeseen.

Koristele pasta-annokset säästetyillä uppopaistetuilla munakoisonpaloilla, ja raasta päälle reilusti ricotta salataa. Lisää mustapippuri ja annos on valmis!

Kategoriat
Georgia Pääruoka Resepti

Hartšo

Hartšo, ხარჩო, on kirjaimellisesti naudanlihaleitto, joka on hyvin perinteinen georgialainen keitto. Googlaamalla siihen löytyy erilaisia reseptejä, mutta pääosat ovat naudanliha, luumut, riisi ja saksanpähkinät.

Luumut tekevät keitosta hienoisesti happaman. Perinteisin tapa on käyttää tklapia, joka on jonkinlainen kuivatusta kirsikkaluumusta valmistettu valmiste, mutta sitä ei kuitenkaan saa Suomesta. Toinen, lähes yhtä perinteinen tapa on käyttää tkemalia, luumupohjaista kastiketta, josta tein erillisen postauksen. Tkemalia saattaisi saada valmiina myös venäläisiä ruokia myyvistä kaupoista, mutta nyt tein sen itse.

Hartšo maustetaan georgialaisen tyypillisesti suurella määrällä yrttejä. Reseptiin kuuluvaa hmeli suneli -mausteseosta voisi myös saada venäläisiä ruokia myyvistä kaupoista, mutta se on helppoa tehdä itsekin. Siitä löydät yhdenlaisen reseptin täältä, vaikka mauste ilmeisesti onkin erilainen eri puolilla Georgiaa.

1 kgnaudan sisäpaistia
150 gsaksanpähkinöitä silputtuna
300 gtkemalia
4porkkanaa kuutioituna
4sellerinvartta kuutioituna
4sipulia kuutioituna
1kokonaisen valkosipulin kynnet
1 rklhmeli sunelia
3 puskaatuoretta korianteria
1/2 puskatuoretta tilliä
1 puskatuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria
Hartšon ainekset.

Hartšolle otin malliksi tämän reseptin. Käyttämällä valmiiksi kypsää lihaa keiton valmistamista voisi nopeuttaa. Tässäkin reseptissä liha keitetään ensin melkein kypsäksi, ja sitten vasta lisätään muut ainekset.

Pilkoin ensin sisäpaistin sopivan kokoisiksi, 2-3 cm paloiksi. Paistoin sisäpaistin pannulla ja laitoin sen keittymään neljään litraan vettä. Kesti kaksi tuntia, kunnes liha alkoi näyttämään ja tuntumaan edes hieman kypsältä.

Tässä vaiheessa paistoin porkkana-, selleri- ja sipulikuutiot soffritton tapaan, ja lisäsin ne keittoon saksanpähkinöiden kera. Lisäsin myös tkemalin ja hmeli sunelin. Annoin lihan, vihannesten ja pähkinöiden keittyä puolisen tuntia.

Lopuksi keittoon lisätään tuoreet silputut yrtit ja pilkottu valkosipuli. Tämän jälkeen keittoa ei enää keitetä, vaan se otetaan pois liedeltä. Puolen tunnin kuluttua keitto on valmis!

Keitolla on hyvin yrttinen tuoksu, joka on ainakin omasta mielestäni hyvin samantyyppinen kuin georgialaisessa ravintolassa. En oikein tiedä mistä tuoksu tarkalleen tulee, mutta jo hmeli sunelin lisäyksen jälkeen keitto alkoi tuoksua voimakkaasti.

Perinteisessä hartšossa riisi keitetään keiton mukana, ja lisätään ennen vihanneksia ja saksanpähkinöitä. Tein nyt kuitenkin niin, että keitin riisin erikseen ja lisäsin sen keittoon vasta lautaselle. Uskoisin että näin keittoa voi helpommin lämmittää ilman että riisi kypsentyy liikaa.

Valmis annos.

Kategoriat
Georgia Kastike Resepti

Tkemali

Tkemali, ტყემალი, on georgialainen kastike, jolla on sama asema kuin ketsupilla. Tomaattien sijaan tkemali tehdään luumuista, ja siinä on melko paljon valkosipulia. Tkemali sopii liharuokien tai vaikka ranskalaisten kanssa. Otin reseptiin mallia Georgian Recipes -sivuston tkemali-reseptistä, jota piti hieman muokata raaka-aineiden saatavuuden takia. Kastikkeen on tarkoitus olla hieman hapanta, joten hieman raa’at, kovat luumut ovat tähän parhaita. Parasta on poimia irtomyynnistä raaimmat mukaan!

1 kgluumuja
100 g valkosipulia pieneksi pilkottuna
3-4 rkljauhettua korianterinsiementä
2 rklgochugaru-chilirouhetta
1 tljauhettua anista
1 rklminttua
1 rklmerisuolaa
1 rklsokeria
Tkemaliainekset.

Valmistus alkaa luumujen keittämisellä. Laitoin hieman vähemmän vettä kuin riittäisi luumujen peittämiseen, sillä itse vesikin on käyttökelpoista kastikkeessa. Liika vesi tarkoittaisi pidempää keittoaikaa myöhemmin, kun kastikkeesta pitäisi saada liika vesi haihtumaan. Sekoitin luumuja välillä niin, että kaikki luumut olivat hetkittäin veden alla.

Hetken kypsyttyään luumujen kuori alkaa hajota. Ne ovat tässä vaiheessa kuitenkin sisältä kovia. Vasta kun lusikka uppoaa luumun kiveen asti, luumut ovat valmiit. Luumujen keitinvesi siivilöidään talteen, ja luumujen hedelmäliha puristetaan erilliseen astiaan siivilän läpi. Tällaiset työvaiheet ovat usein vähän hankalia, mutta luumuille tämä kävi yllättävän helposti.

Vielä raaka luumu.
Kypsiä luumuja.

Luumujen keitinvettä.

Kun luumusose on valmis, on aika pilkkoa valkosipulit pieniksi. Valkosipuli ja muut mausteet lisätään luumusoseeseen. Luumujen keitinvettä lisätään niin paljon, että kastikkeen koostumus on sopiva. Minulla kaikki keitinvesi meni, ja kastikkeesta tuli noin ketsupin koostumuksista.

Lopuksi kastiketta keitetään noin tunnin verran. Keittäessä huomaa aromien muuttuvan melko paljon, ja erityisesti korianterin aromi pehmenee keitettäessä.

Valmista tkemalia.
Kategoriat
Georgia Resepti

Hmeli suneli

Olen pitänyt georgialaisesta keittiöstä kovasti ravintoloissa, mutta en ole oikeastaan tehnyt mitään georgialaista kotona. Tänä vuonna on hyvä aloittaa!

Huom: katso päivitetty resepti täältä.

Georgialaisessa keittiössä käytetään paljon yrttejä, ja erityinen seos on hmeli suneli, ხმელი სუნელი, kirjaimellisesti kuivatut yrtit. Riippuen translitteraatiosta, kirjoitusasu voi olla myös khmeli suneli. Sen ainekset ovat suhteellisen tavallisia, mutta yksi on harvinaisempi: kynteli. Kynteliä on kahta lajia, kesäkynteli (Satureja hortensis) ja talvikynteli (Satureja montana). Georgialaisissa englanninkielisissä ohjeissa neuvotaan useimmiten käyttämään kesäkynteliä (engl. summer savory). Minulle ei kuitenkaan ole käynyt selväksi, kumpaa kynteliä Suomesta yleensä löytyvä kynteli on.

Kynteliä ei näyttänyt K-ruoka.fi tai foodie.fi:n perusteella K- tai S-kaupoista, vaikka esimerkiksi Meiralla on joskus ollut kynteli maustevalikoimissaan. Maustemaa.fi:stä sai 40 g kuivattua kynteliä 2.50 eurolla, joka vaikutti hyvältä hinnalta.

Lyhyen googlauksen perusteella aion käyttää hmeli suneliin seuraavanlaista reseptiä:

2 rklkuivattua meiramia
2 rklkuivattua tilliä
2 rklkuivattua kynteliä
2 rklkuivattua minttua
2 rklkuivattua persiljaa
2 rkljauhettua korianteria
2 rklhärkäapilan siemeniä
3laakerinlehteä
1 rklgochugaru-chilirouhetta
ripaussahramia
Hmeli sunelin ainekset.

Hmeli sunelissa kyntelin lisäksi erikoista on se, että laakerinlehti laitetaan joissakin resepteissä palasiksi ja mausteseoksen joukkoon. Härkäapilan siemenet ja laakerinlehdet jauhetaan kahvimyllyllä ensin hienoiksi, ja sitten lisätään muut aineet. Seoksen voi vielä pyöräyttää uudelleen myllyssä, mutta ylläolevalla reseptillä määrä kasvoi jo niin suureksi, ettei kaikki mahdu kerralla myllyyn.

Kategoriat
Kiina Pääruoka Resepti

Kalamaustettu munakoiso

Kalamaustettu (yu xiang, 鱼香) sichuanilaisessa keittiössä liittyy itseasiassa melko kaukaisesti kalaan. Makuyhdistelmä sinänsä ei ole kalainen, mutta sitä voi hyvin käyttää myös kalan kanssa. Kalamaustettu munakoiso, yu xiang qie zi, 鱼香茄子, on klassinen ruoka, jossa yu xiang -kastiketta käytetään.

Resepti on mukailtu Fuchsia Dunlopin Every Grain of Rice -kirjasta, jota suosittelen kaikille sichuanilaisesta ruuasta kiinnostuneille. Ohjeita tarvittavien ainesten löytämiseen löydät tästä postauksesta.

1suuri munakoiso
öljyä uppopaistamiseen
2 rklla doubanjiang -härkäpapu-chilitahnaa
2 cminkivääri hienoksi raastettuna
1yksikyntinen valkosipuli hienoksi pilkottuna
2 dlvettä
1 rklsoijakastiketta
1 rklfariinisokeria
1 rklchinkiang -viinietikkaa
3kevätsipulia viipaloituna
Kalamaustettujen munakoisojen ainekset.

Aloita valmistus halkaisemalla munakoiso, ja halkaisemalla puolikkaat vielä toisen kerran. Tämän jälkeen pilko munakoisosiivut noin 3-4cm paloiksi. Jotta kitkeryys vähenee, suolaa munakoisot ja anna niiden itkeä talouspaperin päällä puolisen tuntia.

Kun munakoisot ovat valmiit, kuumenna öljy ja uppopaista munakoisoja niin kauan että ne ovat ulkopuolelta kullanruskeita. Kun munakoisot on paistettu, voimme aloittaa kastikkeen teon.

Munakoisoja uppopaistumassa öljyssä.

Ensin lisätään tilkka öljyä, jossa paistetaan pilkottua doubanjiang -tahnaa. Kun tahnan väriä on siirtynyt hieman öljyyn, lisätään inkivääri ja valkosipuli, ja paistetaan hetki. Varo ruskistamasta valkosipulia. Lisää sitten liemi ja sokeri. Kastikkeen voi tässä vaiheessa saostaa tilkalla veden ja perunajauhon seosta, mutta mielestäni ruoka toimii ilman saostustakin. Lopuksi lisää munakoisot, ja anna niiden imeä kastikkeen aromeja hetki pienellä lämmöllä.

Lopuksi lisää ruokalusikallinen chinkiang -viinietikkaa ja kevätsipulit. Viinietikan lisääminen lopuksi on mielenkiintoinen osa Dunlopin reseptiä. Tällöin etikka ei niin imeydy munakoisoihin, mutta kastike silti on hapan, ja erittäin hyvän makuinen!

Kategoriat
Lisäke Meksiko Resepti

Vihreä riisi

Bongasin vihreän riisin kauan sitten jostakin meksikolaisesta keittokirjasta. Vihreä riisi, arroz verde tai arroz poblano, on tyypillistä meksikolaista arkiruokaa. Se sopii lisukkeeksi niin lihoille kuin kaloille, mutta vaatii mielestäni pääruoan kumppanikseen. Ehkä papujen avulla riisistä saisi myös oman ruokalajinsa!

Vihreän riisin valmistus on hyvin samanlainen kuin risoton, mutta maku on paprikan ja korianterin myötä meksikolainen. Risotosta poiketen riisinäkin käytetään pitkäjyväistä riisiä, ja hyvin onnistuneessa vihreässä riisissä riisinjyvien tulisi olla jonkun verran irtonaisia toisistaan. Tätä varten riisi tulee huuhdella hyvin ennen valmistusta.

Usein vihreän riisin resepteissä käytetään poblanochilejä, joita on vaikea löytää Suomesta. Lisäksi riisi sopii useammalle, jos siitä ei tee lähtökohtaisesti tulista, joten käytän chilin tilalla tässä reseptissä vihreää paprikaa.

4 dlpitkäjyväistä riisiä
2vihreää paprikaa
1 puskatuoretta korianteria
1 puskatuoretta persiljaa
1limetin kuori raastettuna
hiemanjuustokuminaa
1pieni sipuli pilkottuna
2yksikyntistä valkosipulia pilkottuna
1.5 llientä (kts. risottoresepti)
limettimehua
mustapippuria
öljyä
Vihreän riisin ainekset 4-6:lle.

Riisi tulee käsitellä etukäteen tarkasti. Riisistä tulee huuhdella pois irtonainen jauho lävikössä kylmällä vedellä huuhtelemalla. Irtonainen tärkkelys kypsyessään saa riisit tarttumaan toisiinsa, eikä sitä tässä haluta. Kun läviköstä tuleva vesi on kirkasta, jätetään riisi paisumaan kylmään veteen noin tunniksi.

Riisin huuhteluvettä. Vasemmalla huuhtelun aluksi, oikealla huuhtelun lopuksi.

Käytin tällä kertaa Uncle Bensin pitkäjyväistä riisiä, ja tuntui että huuhteluvesi ei kirkastu ollenkaan. Lävikössä huuhtelun lisäksi pyörittelin riisiä kulhossa kylmässä vedessä, jolloin sain lisää tärkkelystä irrotettua. Lopuksi huuhteluvesi oli suhteellisen kirkasta.

Paprikat voi etukäteen paahtaa ja kuoria, mikäli haluaa syvemmän ja makeamman maun. Nopeaan kokkaukseen riittää kuitenkin tuore paprika. Kokonainen juustokumina kannattaa aina paahtaa pannulla ennen jauhamista parhaan maun aikaansaamiseksi.

Paprika, korianteri, persilja, limetin kuori ja valkosipuli vetäistään tehosekoittimella pieneksi silpuksi, apuna kannattaa käyttää lientä. Liemi ja paprika-yrttimassa kannattaa yhdistää ja lämmittää yhdessä, jotta riisiin lisättävä neste on kuumaa lisättäessä. Alkuvaiheessa valmistusta vihreä väri on mukavan kirkas, mutta yrttien ja paprikan kypsyessä kirkkaus valitettavasti vähän katoaa. Tätä voinee estää lisäämällä pelkän yrttimassan juuri ennen valmistumista. Tällöin pelkästään paprika ja sipulit soseutettaisiin liemen sekaan.

Vihreä riisi valmistuu luottopannussa.

Valmistus aloitetaan lisäämällä hieman öljyä ja riisi pannulle. Kun riisi on lämmintä, lisätään liemi-paprika-yrttiseosta ja jauhettu juustokuminaa. Riisiä keitetään liemessä ja yrttiseoksessa niin kauan että se on läpikypsää (ei al dente kuten risoton tapauksessa). Aina kun neste on imeytynyt, lisätään liemi-paprika-yrttiseosta. Lisättävän seoksen on oltava kuumaa, kuten risotossakin.

Riisin päälle voi tarjoiltaessa pirskotella limettimehua. Lisää myös suolaa ja mustapippuria tarjoiluvaiheessa, jotta suola jää riisien pintaan. Tällöin tarvitsee vähemmän suolaa, ja suola silti vahventaa riisin aromia.

Vihreä riisi sopii lisukkeeksi samoin kuin risotto tai tavallinen riisi, vaikkapa birria-padan seuraksi, tai burriton täytteeksi. Riisi on näin vain entistä maukkaampaa!

Valmista vihreää riisiä.
Kategoriat
Resepti

Kiinalaisia perustarvikkeita (vanha)

Katso uusi versio täältä.