Lehtitaikinasta saa helposti erilaisia cocktailpaloja. Tässä helppo tapa, ja kolme erilaista täytettä: pinaatti-feta, tuorejuusto-savuliha ja pizza.
Pinaatti-fetatäyte
150 g
pakastepinaattia
100 g
fetajuustoa
2 rkl
oliiviöljyä
1/2 tl
suolaa
1 tl
kuivattua minttua
1
valkosipulinkynsi
1/2 tl
mustapippuria
1 tl
sitruunankuorta
Murskaa feta haarukalla. Sulata pinaatti. Murskaa valkosipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään.
Pizzatäyte
200 g
laadukasta tomaattimurskaa, esim. Mutti
5
sardellifilettä
2 rkl
kapriksia
2 rkl
oliiviöljyä
1/2 tl
suolaa
1 rkl
oreganoa
1
valkosipulinkynsi
1 tl
sokeria
Silppua valkosipuli, sardellifileet ja kaprikset mahdollisimman pieneksi.
Valuta tomaattimurskasta suurin osa nesteestä pois siivilässä. Sekoita valutettu tomaattimurska muihin aineisiin.
Tuorejuusto-savulihatäyte
200 g
tuorejuustoa
80 g
savulihaa, esim. nautaa, hevosta tai poroa
1/4 tl
suolaa
2 rkl
silputtua ruohosipulia
1/4 tl
valkopippuria
ripaus
mustapippuria
Pilko savuliha ja ruohosipuli mahdollisimman pieneksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään.
Neliöiden valmistus
1 annos
täytettä ylempää
1 pkt (500 g)
lehtitaikinaa
2
keltuaista
Sulata lehtitaikina. Jaa jokainen taikinalevy tasaisesti kahdeksaan osaan.
Erota keltuaiset ja riko niiden rakenne. Voitele lehtitaikinaneliöt keltuaisilla. Voit pitää neliöistä kiinni esimerkiksi syömäpuikolla tai jollakin tikulla, kun voitelet neliöitä.
Laita kunkin neliön päälle teelusikallinen täytettä.
Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.
Valmistuksen vaikeustaso:Helppo
Valmistusaika (aktiivinen/odotus): 45 min / 15 min
Kalakastikkeet ovat suolatuista kaloista käymisteitse valmistettuja maustekastikkeita. Kalakastikkeeseen muodostuu prosessissa erilaisia makuaineita, erityisesti vapaita aminohappoja kuten glutamiinihappoa, jotka maistuvat erityisen umamille.
Kalakastike ei ole pelkästään aasialaisen ruoan komponentti. Antiikin Roomassa tehtiin garumia, joka oli eräänlaista kalakastiketta – se tehtiin käymisteitse kaloista. Garumtehtaat sijoitettiin kaupunkien laidalle, jotta haju ei leviäisi kaupunkiin.
Italiassa valmistetaan edelleen kalakastiketta. Etelä-Italiassa Amalfin rannikolla sijaitsevassa Cetarassa valmistetaan colatura di alicia, joka on sardellien säilöntäprosessissa muodostuva nestemäinen kastike. Cetarassa valmistetulla colaturalla on denominazione di origine protetta eli DOP-alkuperämerkintä.
Colaturaa käytetään samoin kuin aasialaisiakin kalakastikkeita: tuomaan umamia erilaisiin ruokiin. Yksinkertaisimmillaan colaturaa voi käyttää spagetin tai pizzan maustamiseen. Oikein campanialaisia makuja saa aikaan käyttämällä sitä maustamaan ragùalla napoletana.
Mikäli colatura di alicia ei millän löydy, sen korvaamiseen on toki vaihtoehtoja. Korealainen anjovispohjainen kalakastike aekjeot (액젓) vastaa lähimmäksi colaturaa, sillä se tehdään eurooppalaisten sardellien (Engraulis encrasicolus) sukuisista japaninsardelleista (Engraulis japonicus). Aekjeot on myös thaimaalaiseen vastineeseensa verrattuna melko hajutonta ja miellyttävää käyttää. Viime hädässä myös thaimaalainen kalakastike kelpaa.
Ragù alla napoletana on pastakastikkeiden kuningas. Kun ragùalla bolognese perustuu lähinnä lihaan, ragùalla napoletana taas on tomaattipohjainen kastike. Kunnon ragùalla napoletana valmistetaan lihasta, tomaattimurskasta, punaviinistä ja soffrittosta eli sipulin, porkkanan ja sellerin seoksesta. Liha on usein naudan täyslihaa jauhelihan sijaan, mutta jauheliha soveltuu hyvin pikaversioon.
Napoletanaan perustuu myös amerikanitalialainen mafiaelokuvista tuttu sunnuntaikastike, jossa on lihana makkaroita, lihapullia ja muita lihoja.
Ragùun sopii myös umamia tuomaan perinteisessä sardellien säilöntämenetelmässä sivutuotteena muodostuva colatura di alici. Kyseessä on neste, joka jää jäljelle sardellien säilönnästä. Colaturaa myy ainakin turkulainen Italian Herkut. Mikäli colaturaa ei löydä mistään, hyvänä korvikkeena toimii kalakastike. En aivan tiedä, mikä colaturan suolapitoisuus on, joten en osaa sanoa suoraa suhdelukua korvaamiselle. Alla olevan reseptin määrä pohjautuu thaimaalais- ja korealaistyyppisiin kalakastikkeisiin.
Korealainen anjovispohjainen kalakastike aekjeot (액젓) on tässä paras, sillä se tehdään eurooppalaisten sardellien (Engraulis encrasicolus) sukuisista japaninsardelleista (Engraulis japonicus). Aekjeot on thaimaalaiseen vastineeseensa verrattuna melko hajutonta. Myös thaimaalaisella kalakastikkeella pärjää, mutta maku tuntuu hieman enemmän kastikkeessa.
Tämä resepti on hioutunut ajan myötä. Tomaattimurskan määrä on suhteellisen korkea, mutta osa nesteestä haihtuu haudutettaessa. Tyypillisesti käytän kastikkeessa punaviiniä, joskin valkoviini sopii myös sekaan hyvin mikäli sitä sattuu olemaan pullon pohjalla.
Soffritton teen yleensä juhlallisempaan kastikkeeseen, ja arkiruoassa käytän usein vihanneksena vain valkosipulia. Erittäin juhlalliseen kastikkeeseen käytän pieneksi pilkottua naudan sisäpaistia, kun taas arjessa naudan jauheliha tai nauta-sikajauheliha toimii hyvin.
700 g
naudan jauhelihaa tai sisäpaistia pieneksi kuutioituna
3/4 dl
kalakastiketta
3 dl
punaviiniä
2 kg eli 5 prk
Muttin tomaattimurskaa
2
porkkanaa
2
varsisellerin vartta
2
keskikokoista sipulia
2
yksikyntistä valkosipulia
4
tuoretta laakerinlehteä
1 tl
kuivattua oreganoa
1 tl
kuivattua timjamia
hieman
kuivattua rosmariinia ja salviaa
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Ensin kastiketta varten ruskistetaan jauheliha tai kokolihapalat oliiviöljyssä, ja ruskistettu liha laitetaan sivuun. Samalla pannulla paistetaan soffritto ja valkosipulit. Kun soffritto ja valkosipulit ovat valmiit, lisätään liha ja punaviini. Kun neste on pääosin haihtunut, lisätään tomaattimurska, kalakastike ja yrtit. Tuoreet laakerinlehdet ovat huomattavasti voimakkaamman makuisia kuin kuivatut.
Tästä eteenpäin kastikkeen valmistuminen on vain odottelua. Käytettäessä esimerkiksi sisäpaistia, kestää noin 5 tuntia että liha on ylikypsää ja siten hyvää pastakastikkeeseen. Jauhelihan kanssa kastike on syömäkelpoista lähes heti, mutta pidempi haudutusaika tietty parantaa makua ja hajottaa myös jauhelihan lihaa muhevammaksi.
Kun kastike on hautunut halutun ajan, lisätään suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarjoa kastike haluamasi pastan kera!
Kun kastiketta näyttää jäävän yli viikon lopuksi, on mitä parhain aika tehdä lopusta kastikkeesta lasagne.
Vahvistettu salaatti, insalata di rinforzo tai insalata rinforzata, on eteläitalialainen joulunaikaan elävä ruoka. Sen resepti koostuu käytännössä kukkakaalista ja mausteeksi siitä, mitä kaapista nyt sattuu löytymään. Päätekijä on nopeasti kiehautettu kukkakaali, joka saa maun näistä muista satunnaisista aineista. Vahvistaminen tarkoittaa käytännössä kukkakaalin ja muiden ainesten lisäämistä edellisestä päivästä jääneeseen salaattiin. Näin salaatti elää ja muuttuu päivästä toiseen. Tässä reseptissä on kuvattu tyypillisiä raaka-aineita, joita salaatin ensimmäiseen tulemiseen voisi laittaa.
Salaatti on tyypillinen joulunajan ruoka, joka voi kestää koko pyhien ajan. Miksipä sitä ei voisi tehdä vielä uutenavuotenakin, ja syödä loppiaiseen asti!
Erottele kukkakaali samankokoisiksi, suhteellisen pieniksi nupuiksi. Jotkin nuput ovat valmiiksi sopivan kokoisia, mutta isojen nuppujen kärjet ovat hankalia. Älä pilko niitä veitsellä suoraan, vaan leikkaa varsi puoliksi tai haluttuun määrään osia ja repäise nuppu osiin. Näin nuppujen rajoista tulee kauniimman luonnolliset.
Kiehauta vettä ja upota kukkakaali noin minuutiksi veteen. Varo keittämästä liikaa, ettei kukkakaalin rapeus katoa. Anna nuppujen jäähtyä.
Sekoita jäähtyneisiin nuppuihin muut esitetyt aineet paitsi sardellit ja paprikat. Paprikat ovat hauraita eivätkä välttämättä kestä sekoitusta.
Sekoita öljy, etikka, suola ja pippuri keskenään kastikkeeksi. Sekoita kastike muihin aineksiin.
Kaada seos tarjoiluastiaan. Koristele paprikoilla ja sardelleilla.
Jatka seuraavana päivänä lisäämällä edelliseltä aterialta jäljelle jääneeseen salaattiin samantyyppisiä aineksia.
Sfincione eli sisilialainen pizza muistuttaa enemmän focacciaa kuin perinteistä avopiirasta. Sfincionen päällä on reilusti tomaattikastiketta, joka saa umamin makua sardelleista. Sfincione kuuluu olennaisena osana sisilialaiseen joulupöytään. Ruokalajin erikoisuus on se, että tavallisten pizzatäytteiden lisäksi jouluisen sfincionen päälle levitetään rapean juustoista leivänmurua.
Perinteinen juusto sfincioneen on lampaanmaidosta tehty caciocavallo. Caciocavallo on mozzarellan tyyliin niin sanottu pasta filata-menetelmällä tehty juusto, jonka valmistusprosessissa juustomassa sulatetaan. Koska caciocavalloa ei hevin löydy kaupoista, sen voinee korvata sekä kuivalla (ei tuoreella) mozzarellalla tai provolonella, tai miksei molemmilla. Leipämurun sekaan sekoitettu pecorino tuo pienen lampaanmaitojuuston aromin.
Leipämuruja ei kannata korvata esimerkiksi korppujauhoilla. Kunnon leivästä tehty muru maistuu huomattavasti paremmalta. Käytä tähän vanha kuivahtanut patonki tai jos vanhaa leipää ei ole saatavilla, kuivata jostakin hyvästä leivästä uunissa alle 100 asteen lämmössä sopivaa murua.
Tästä reseptistä tulee yksi standardikokoinen pellillinen melko paksua sfincionea.
taikina:
650 g
00-jauhoja
6 dl
kädenlämpöistä vettä
1/2 dl
oliiviöljyä
1 1/2 tl
suolaa
50 g
tuorehiivaa
päälle:
800 g
tomaattimurskaa
5 – 15
sardellifilettä
1
yksikyntinen valkosipuli
1
sipuli
1 – 2 rkl
chilirouhetta
250 g
mozzarellaa, provolonea tai seosta
1/2 dl
oliiviöljyä
1 1/2 tl
suolaa
1 – 2 rkl
oreganoa
mustapippuria
päällyksen päälle:
4 dl
leivänmuruja
1/4 dl
oliiviöljyä
100 g
hienoksi raastettua pecorinoa
Joulupizzan eli sfincionen ainekset.
Sekoita hiiva veteen. Mittaa jauhot ja sekoita niihin suola. Lisää sitten jauhot veden joukkoon ja vaivaa hetki. Lisää sitten oliiviöljy, ja jatka vaivaamista 5-10 minuuttia.
Samasta taikinasta valmistuisi muuten myös oiva focaccia.
Anna taikinan nousta puolisen tuntia kulhossa ja levitä se sitten uunipellille. Yritä levittää taikina mahdollisimman tasaiseksi. Anna taikinan nousta sitten pellillä toiset puolisen tuntia.
Valmista sillä välin tomaattikastike ja leivänmuruseos. Valuta pienireikäisessä lävikössä jonkun verran nestettä pois tomaattimurskasta. Lämmitä sitten tomaattimurska, öljy ja sardellifileet kasarissa. Lisää suola, pippuri ja chilirouhe, ja keitä kunnes sardellit ovat hajonneet kastikkeeseen. Lisää lopuksi kuivattu oregano.
Sekoita leivänmurut, oliiviöljy ja raastettu pecorino keskenään.
Levitä tomaattikastike taikinan päälle, ja raasta tomaattikastikkeen päälle juustot. Levitä juuston päälle vielä leivänmuruseos.
Paista sfincione uunissa alalämmöllä 180 asteessa noin 45 minuuttia. Kun sfincione on kypsä ja rapeapohjainen, ota se viilenemään. Leikkaa sfincione neliönmuotoisiksi paloiksi hieman jäähtyneenä.
Sardellia, rasvaa ja valkosipulia. Pääasiassa rasvaa. Sitä sisältää kuuma kylpy eli bagna cauda: piemontelainen kuuma, fonduetyyppinen ruokalaji.
Bagna cauda toimii dippinä vihanneksille, Piemontessa erityisesti isoartisokan lehtivarsille eli cardolle, sekä leivälle. Aitoa suutuntumaa tavoittelevalle cardon voi korvata sellerillä. Leipänä pitää kuitenkin käyttää jotakin hyvää, vaaleaa leipää.
Bagna caudassa voi nähdä yhtymäkohtia umamimakujen huipentumaan, hongkongilaiseen XO-kastikkeeseen. XO-kastikkeessa umamiset, kuivatut tai fermentoidut äyriäiset, kalat ja lihat sulautuvat öljyssä paistettuina loistavaksi kastikkeeksi. Samoin bagna caudassa fermentoitu sardellifilee sulautuu rasvassa valkosipuliin. Bagna caudassa rasvasta tulee myös itse kastike.
1/2 dl
oliiviöljyä
50 g
voita
10
sardellifilettä
3
yksikyntistä valkosipulia
suolaa
mustapippuria
Kuuman kylvyn ainekset.
Pilko valkosipuli rouheasti ja sekoita valkosipuli ja sardellifileet öljyyn. Jauha seos sauvasekoittimella.
Pääraaka-aineet: sardellifileitä ja valkosipulia.
Lisää seokseen voi ja kuumenna seosta kattilassa noin viidentoista minuutin ajan. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.
Tarjoa fonduetyyppisesti astiassa, jota lämmittää kynttilä. Bagna caudaan voi dippailla esimerkiksi vihannestikkuja. Dipatut tikut tuodaan suuhun käyttäen leivänpalaa tippasuojana. Leivänpala syödään lopuksi.
Pasta con le sarde on perinteisimpiä sisilialaisia ruokia. Sisiliassa se tehdään sardiineista. Miksipä Suomessa ei toimisi silakka! Tässä ruokalajissa silakka ei maistu erityisen silakkaiselta, mutta umami on sitäkin vahvempana. Kalaan tottumattomalle tämä ruokalaji ei kuitenkaan ole paras tapa aloittaa.
Wikipedia tietää kertoa, että pasta con le sarde oli edesmenneen Yhdysvaltain korkeimman oikeuden konservatiivituomari Antonin Scalian lempipasta.
Ruoassa käytettävä fenkoli on perinteisesti sisilialaisen villin fenkolin lehtiä. Nämä voisi korvata viljellyn fenkolin lehdillä, mutta niitä on harvoin tarjolla. Reseptin fenkolinsiemenet voi kuitenkin korvata suurella satsilla fenkolin lehtiä.
spagettia
250 g
silakkafilettä
80 g
sardellifileitä
1
sipuli
1/2 dl
öljyä
50 g
rusinoita
50 g
pinjansiemeniä
1 tl
fenkolinsiemeniä
ripaus
sahramia
2 dl
valkoviiniä
Pasta con le silakan ainekset.
Laita sahrami ja rusinat likoamaan valkoviiniin. Paahda pinjansiemenet. Silppua sipuli ja sardellit pieneksi. Poista silakkafileistä selkäevät, ettei mukana ole turhia kovia osia.
Silakkaa ja sardellia.
Laita öljy kasariin ja lämmitä se puoliteholla. Lisää sipuli, fenkolinsiemenet, silakka ja sardelli, ja paista niitä puoliteholla kunnes silakat ovat kypsiä ja sardellit hajoavat öljyyn.
Sahrami ja rusinat likoamassa.
Lisää sitten sekaan viini rusinoineen ja sahrameineen, ja jatka keittämistä kunnes nesteen määrä on pienentynyt puoleen. Tässä menee parikymmentä minuuttia. Silakka samalla hajoaa sekaan.
Keitä tällä välin spagetti. Kun spagetti on valmista, valuta vesi ja sekoita kastikkeeseen. Koristele annokset paahdetuilla pinjansiemenillä.
Pasta alla puttanesca tarkoittaa kirjaimellisesti ilotytön pastaa. Ruokana alla puttanesca tarkoittaa tomaattikastiketta, joka sisältää kaikkea hyvää: kapriksia, oliiveja, sardelleja ja valkosipulia. Sen tekeminen onkin helppoa, ja se on kätevä tapa käyttää sardellipurkin jämät silloin, kun muuta käyttökohdetta ei ole. Tässä kerron vain kastikkeen ohjeen, pastan määrän saat päättää itse. Koska käytän ohjetta lähinnä kaappien tyhjentämiseen, ovat määrätkin suuntaa-antavia.
400 g
Muttin tomaattimurskaa
vähintään 4
sardellifilettä hienoksi pilkottuna
rkl tai pari
kapriksia
oliiveja
1
yksikyntinen valkosipuli hienoksi pilkottuna
oliiviöljyä
mustapippuria
Puttanescakastikkeen ainekset.
Hienoksi pilkottuja sardellifileitä ja valkosipulia paistetaan ensin öljyssä niin, että sardellifileet hajoavat öljyn sekaan. Sitten sekaan lisätään kaprikset, oliivit ja tomaattimurska. Kastike lämmitetään kiehuvaksi, ja lisätään mustapippuri. Herkku on valmis!
Teen tätä perunasalaattia aina uudeksivuodeksi, joten sillä on hyvä aloittaa uuden vuoden alkuun ruokablogi! Resepti on hyvin helppo, ja pieleen voi mennä vain keittämällä perunat liian kypsiksi.
1 kg
siikliä
1
sipuli pieneksi pilkottuna
1
persiljapuska pieneksi pilkottuna (ilman pääosaa varsia)
1
yksikyntinen valkosipuli pieneksi pilkottuna
4
sardellifilettä pieniksi pilkottuina
1/2 dl
kapriksia
1
sitruuna (mehu ja kuori raastettuna)
1/2 dl
oliiviöljyä
Poista perunoista huononnäköiset kohdat, mutta jättä kuoret paikalleen. Kuoret ovat paras osa perunaa, joten miksi heittää niitä pois! Laita perunat kattilaan, peitävedellä ja laita esim. 1 rkl merisuolaa. Sitten vain liesi täysille, ja kun vesi kiehuu, lasketaan noin 15 minuuttia. Tällöin perunat eivät ole liian kypsiä eivätkä liian raakoja. Kun kypsistä perunoista on valutettu vesi, jätän ne hetkeksi kuumaan kattilaan kuivamaan. Anna perunoiden jäähtyä kannen alla yön ylitse kylmässä. Näin niiden koostumus kiinteytyy. Lämpimiä perunoita ei voi käyttää.
Sipuli siivutetaan ohuesti ja sardellit ja persilja pilkotaan pieniksi paloiksi. Sipuli, sardelli ja persilja sekoitetaan perunoihin. Muut ainekset eli kastike sekoitetaan keskenään, ja lisätään sitten perunoihin.
Ainesosissa on huomattava, että käytän nimenomaan sardellifileitä. Sardelli on Suomessa (ja ilmeisesti Ruotsissakin) se kala, jota lähes kaikkialla muualla kutsutaan anjovikseen viittaavalla nimellä (engl. anchovy, it. acciughe). Karvisen tavallisissa käännöksissä käytetään sanaa anjovis, kun englannin kielellä Garfield ei pidä anchovyistä. Suomessa ja Ruotsissa anjovis viittaa enemmänkin mausteseokseen kuin kalaan, ja anjovismaustettu säilyke tehdään usein kilohailista. Karvinen ei siis pidä sardelleista! Se on Karvisen menetys, sillä sardelli on mahtava umamin lähde. Sardelleja saa nykyään ainakin Food Market Herkusta kalasäilykehyllyltä.
Hyvää uutta vuotta!
Valmistuksen vaikeustaso:Helppo
Valmistusaika (aktiivinen/odotus): 30 min / yön yli
Nälkä 