Punainen thaicurrytahna on hyvää. Sitä saa myös laadukkaan oloisena suoraan kaupan hyllyltä. Punaisessa currytahnassa paistettu kana, gai pad prik gaeng (ไก่ผัดพริกแกง), on helposti ja nopeasti valmistuva tyypillinen katuruoka. Reseptini pohjautuu tähän reseptiin.
Pilko kananfileet siivuiksi, ja vihreät pavut viiden sentin pätkiksi.
Kuumenna ruokalusikallinen tai pari öljyä pannulla lämpimäksi, mutta ei kuumaksi. Lisää siihen thaicurrytahna ja kuivatut kaffirlimenlehdet. Jos käyttäisit tuoreita kaffirlimenlehtiä, ne lisättäisiin vasta lopussa.
Kun tahna alkaa tuoksumaan, lisää kana ja kalakastiketta maun mukaan. Paista kunnes kana on kypsää. Lisää sitten vihreät pavut ja paista kunnes ne ovat kuumia.
Nasi goreng on yksi Indonesian tunnetuimmista ruoista. Pohjimmiltaan se on paistettua, maustettua riisiä, ja tyypillisesti se syödään aamupalaksi. Nasi gorengiin ei ole pakko lisätä lihaa, vaan pelkkä paistettu riisi vaikkapa kananmunan kera toimii hyvin.
Nasi goreng on oiva tapa käyttää jämäriisi. Ruokalajia ei ylipäätään kannata tehdä juuri keitetystä riisistä, vaan päivän jääkaapissa säilytetystä saa aikaan parhaan version.
Riisin lisäksi on valmistettava maustetahna. Alla on kuvattu yksinkertainen versio tätä varten. Ainesosissa on mukana erikoisempi fermentoitu katkaraputahna, josta kirjoitin aiemmin punaisen thaicurrytahnan yhteydessä seuraavasti:
Fermentoitua katkaraputahnaa on Kaakkois-Aasiassa monenlaista. Niiden mauissa ja erityisesti vahvuudessa saattaa olla suuriakin eroja. Ainakin thaimaalaista katkaraputahnaa, kapia, กะปิ, löytyy Suomestakin aasialaisista marketeista. Katkaraputahnan …tuoksu on samassa luokassa kuin esimerkiksi hapansilakan eli surströmmingin. Netistä löytyy useita keskusteluja, joissa käydään läpi katkaraputahnan hajua, esimerkiksi ”Is shrimp paste the most disgusting smell in the culinary world?”. Kuten hapansilakka, katkaraputahna (tietysti paistettuna) maistuu mainiolle.
Katkaraputahnan voi myös korvata, joskin hieman mausta jää tällöin saamatta aikaan. The Spruce Eats tietää kertoa, että yksi teelusikallinen katkaraputahnaa vastaa noin yhtä ruokalusikallista kalakastiketta. Tämä kuulostaa kokemukseni perusteella järkevältä.
Alla kuvatun maustetahnan sijaan maustetahnana voisi käyttää vaikkapa itsetehtyä tai purkista saatua punaista thaicurrytahnaa, tai balilaisemman makuista riisiä halutessaan vaikkapa tätä oranssia bumbutahnaa, tai muuta tahnaa joka mieleen tulee. Tahnan tarkoituksena on saada riisiin makua, ja tätä ohjetta soveltamalla pääsee pitkälle ja mitä erilaisimpiin variaatioihin.
1
iso salottisipuli
1
yksikyntinen valkosipuli
1 rkl
fermentoitua katkaraputahnaa
1 cm
galangaljuurta
1 rkl
gochugaru-chilirouhetta
1 rkl
öljyä
Pilko sipulit ja galangaljuurenpala mahdollisimman pieniksi. Sekoita kaikki paitsi katkaraputahna keskenään ja murskaa joko tehosekoittimessa tai huhmareessa. Sekoita lopuksi joukkoon katkaraputahna.
2 dl
kuivan riisin verran aiemmin keitettyä riisiä
2
kananmunaa
3 rkl
ketjap manis-soijakastiketta
1 rkl
soijakastiketta
1
yksikyntinen valkosipuli
2
kevätsipulia
maustetahna aiempaa tästä reseptistä, tai vastaavaa määrä muuta maustetahnaa
1 rkl
öljyä
suolaa maun mukaan
Nasi gorengin ainekset.
Pilko valkosipuli pieneksi ja siivuta kevätsipulit.
Lämmitä öljy pannulla ja lisää valkosipuli ja maustetahna. Lämmitä kumpaakin hetki ja lisää sitten rakenteeltaan rikotut kananmunat. Anna kananmunien kypsyä hetki.
Kun kananmunat ovat puoliksi hyytyneet, ala sekoittamaan sekaan riisiä. Sekoita ainekset keskenään ja lisää myös soijakastikkeet. Paista seosta hetken aikaa niin, että riisi hieman paistuu ja seos hieman kuivuu. Tässä vaiheessa mukaan voisi heittää myös katkarapuja tai pilkottua kypsää lihaa.
Punaisen thaicurrytahnan perinteisin käyttökohde on – mikäpä muukaan – punainen thaicurry, kaeng phet (แกงเผ็ด). Se on myös tahnan valmistuksen jälkeen yksinkertainen valmistaa. Tahnan lisäksi tarvitset lähinnä kookosmaitoa, proteiinia ja haluamiasi vihanneksia. Valmistaminen käy myös hyvin nopeasti.
kypsää proteiinia, esimerkiksi kanaa tai katkarapua
2
kaffirlimenlehteä
1
punainen chili
5 cm
inkivääriä tikuiksi leikattuna
tuoretta korianteria
vihanneksia: vihreitä papuja, bambunversoja, tuoreita mustapippurinterttuja, munakoisoa jne.
maun mukaan
kalakastiketta
loraus
öljyä
Punaisen thaicurryn ainekset.
Lämmitä hieman öljyä ja paista currytahnaa siinä hetki. Lisä kookosmaito, proteiini ja kaffirlimenlehdet. Anna seoksen muhia kymmenisen minuuttia.
Kun curry muhii, pilko vihannekset mikäli tarpeen. Inkivääri on hyvä pilkkoa tikuiksi, ja chili viipaloida.
Mikäli käytät vihanneksia joita täytyisi kypsentää, lisää ne hieman ennen kuin otat curryn pois lämmöltä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa kalakastiketta. Jos currytahna ei sisällä katkaraputahnaa, lisää kalakastiketta enemmän. Voit myös lisätä katkaraputahnaa.
Mikäli katkaraputahnan lisääminen ujostuttaa hajun takia, avaa purkki ulkosalla ja lisää lusikallinen liemeen. Kun tahna kypsyy liemessä, vahvemmat hajut hälvenevät.
Lopuksi lisää inkivääritikut, chiliviipaleet ja silputtu korianteri.
Tarjoile curry kulhosta ja sen lisäkkeeksi riisiä.
Lammas on pääsiäisen herkkua. Sitä voi valmistaa monella eri tapaa, ja blogissa olenkin useaan otteeseen julkaissut lampaanlihareseptejä. Tässä tiivistelmä niistä pääsiäistä varten! Nyt kerkiää vielä kauppaan ostamaan pari kiloa lammasta, ja valmistamaan sen pääsiäisenä näiden herkullisten reseptien mukaan.
Kleftiko on lammasruoista perinteisimpiä ja myös herkullisimpia. Pieni mausteisuus korostaa lampaan makua. Leivinpaperissa valmistettuna lampaanlihasta tulee erityisen mehevää.
Turkkilainen hünkar beğendi -pata tarkoittaa nimeltään kirjaimellisesti sulttaanin nautintoa. Tomaattinen ja paprikainen lammaspata kohtaa annoksessa munakoisosta ja juustosta tehdyn kastikkeen.
Georgialaiset ostri– ja chashushuli-padat (ოსტრი ja ჭაშუშული) voi käytännössä tehdä mistä lihasta tahansa. Tyypillisimmät ovat porsas ja nauta, mutta myös lampaalle nämä reseptit sopivat erittäin hyvin.
Lampaan jauheliha on yhtä hyvää kuin kokolihakin. Kreetalla pieneksi silputtu lampaanliha yhdistyy ricottamaiseen juustoon ja minttuun, ja tämä seos leivotaan herkullisen piiraan sisään. Kotimainen rahkavoitaikina soveltuu hyvin piirakkataikinaksi.
Pääsiäisen tacoihin, tortilloihin, burritoihin tai quesadilloihin sopii hyvin täytteeksi täyteläinen birria-pata. Tässä on kuitenkin tärkeänä ainesosana anchochili, jota ei nähdäkseni saa Suomesta kuin Heinon tukusta. Hop hop kauppaan!
Juustokumina ja lammas sopivat yhteen. Tässä uiguurien juustokuminalampaassa, zi ran yang rou, 孜然羊肉, onkin reilusti juustokuminaa. Paahda pikaisesti pannulla, ettei liha kerkiä sitkistyä. Älä pelkää mediumia.
Uiguurien perinneruoka chuan, 串, toimii erityisen hyvin lampaalle. Pieniksi paloiksi pilkottu lampaanliha varrastetaan ja peitetään paahdetulla, murskatulla juustokuminalla ja chilirouheella herkullisiksi suupaloiksi.
Mtsvadi-varras, მწვადი, on georgialainen, venäläisen saslikin alkuperäismuoto. Yksinkertaiset maut antavat tilaa lampaan omalle maulle. Tästä ei liha parane.
Kreikkalainen, tai tarkemmin sanottuna kreetalainen, lampaan jauhelihasta tehty piirakka eli kreatotourta (κρεατοτουρτα) on herkullinen käyttökohde lampaan jauhelihalle. Kreikankielinen nimi tarkoittaa yksinkertaisesti lihapiirakkaa.
Kreikkalaisissa resepteissä piiraan kuorena käytetään joskus filotaikinaa, mutta suurimmassa osassa taikinana on jogurttipohjainen voitaikina. Joskus näkyy myös nimenä kreatopita (κρεατόπιτα), mutta tämän nimen yhteydessä filotaikina on yleisempi. Rahkavoitaikina käy tähän piiraaseen hyvin. Yhteen 30-senttiseen piirasvuokaan sopii seuraava määrä taikinaa:
350 g
rahkaa
350 g
voita
6 dl
jauhoja
1 ps
kuivahiivaa
1-2 rkl
lämmintä vettä
Rahkavoitaikinan ainekset.
Sekoita huoneenlämpöinen voi ja rahka tasaiseksi massaksi. Sekoita kuivahiiva ja lämmin vesi tahnaksi ja sekoita tahna rahkavoihin. Lisää sitten jauhoja ja vaivaa taikina tasaiseksi.
Kauli taikinasta kaksi pyöreää hieman vuokaa isompaa levyä. Kauliminen helpottuu jos pidät taikinaa hetken kylmässä.
Vuoraa toisella levyllä vuoka. Paista pohjaa pelkiltään hetki 200 asteessa niin että pohja on kypsynyt muttei ruskistunut.
400 g
lampaan jauhelihaa
250 g
ricottajuustoa (oikeasti mizithrajuustoa)
200 g
parmigiano reggianoa (oikeasti gravieraa)
1/2-1 puskaa
tuoretta minttua
1
sipuli
1
yksikyntinen valkosipuli
1 tl
suolaa
mustapippuria ja oliiviöljyä
Täytteen ainekset.
Pilko sipuli ja valkosipuli. Silppua minttu pieneksi. Raasta parmigiano reggiano.
Ruskista jauheliha oliiviöljyssä. Lisää loppuvaiheessa sipuli ja valkosipuli.
Sekoita kulhossa ricotta, parmigiano reggiano, lihaseos ja minttu. Lisää suola ja mustapippuri.
Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle ja levitä se tasaisesti. Nosta päälle toinen taikinalevy ja siisti reunat.
Paista uunissa 200 asteessa kunnes pinta on ruskea.
Kuivahtiko tortilla kaapissa korpuksi? Birria -liemi elvyttää siitä nopeasti entistä herkullisemman! Mitäpä siihen laittaisi täytteeksi? Birria sisältää sopivasti lihaa, josta tulee oiva täyte.
Birria on meksikolainen lihapata, joka syödään tyypillisesti tortillojen kera. Sen suosio Yhdysvalloissa on äskettäin räjähtänyt käsiin. Ruokalajin voi tehdä enemmän tai vähemmän nestettä sisältävänä. Enemmän nestettä sisältävänä pataan muodostuu herkullinen liemi. Eräs tapa on liottaa tortillat liemessä, paistaa ne pannulla ja kääriä liha vasta sitten tortillan sisään. Tämä toimii erittäin hyvin kuivahtaneille tortilloille.
Aikaisemmin kuivahtanut mutta nyt herkullinen maissitortilla.
Kunnon meksikolainen ruoka vaatii myös oikeita chilejä. Eri resepteissä käytetään sekä ancho-, guajillo– että pasillachilejä. Näistä en ole löytänyt Suomesta muita kuin ancho– ja pasillachilejä. Anchochilejä löytyy ainakin Heinon tukusta, joka näin korona-aikaan on auki myös yksityisasiakkaille. Joistakin K-Citymarkeista löytää anchochilien lisäksi pasillachilejä, mikäli Citymarketissa on aitomeksikolainen hylly. Ainakin Vantaan Jumbon Citymarketista löytyy sellainen.
Anchochili.
Birrian pääasia on adobo-tyyppinen marinadi, joka keitettäessä muuttuu birrian liemeksi. Adobo on alunperin espanjalainen tapa säilöä lihaa muun muassa etikan ja paprikan avulla, mutta siitä on tehty erilaisia variaatioita Etelä-Amerikassa ja Meksikossa. Nykyään adoboa ei käytetä oikeastaan säilöntään, vaan marinointiin. Birriassa liha marinoidaan ensin yön yli adobossa, ja sitten keitetään ylikypsäksi. Tässä reseptissä on esitetty melko tavallinen adobo.
Lihan kannattaa olla mahdollisimman rasvaista. Paahtopaistin kanssa lihasta tulee liian kuivaa. Lampaalla tämä on vähäisempi ongelma kuin naudalla. Jos käytät vähärasvaista naudanlihaa, lisää myös naudan luita sekaan. Loppuvaiheessa voi myös hätätapauksessa lisätä kunnolla oliiviöljyä.
1 kg
rasvaista naudanlihaa
400 g
tomaattimurskaa
1
sipuli
1
yksikyntinen valkosipuli
5
kuivattua ancho-chiliä ja/tai pasilla-chiliä
1 l
lihalientä
1 tl
oreganoa
1 tl
timjamia
1 tl
juustokuminansiemeniä
1/2 tl
korianterinsiemeniä
4
neilikkaa
1
kanelitanko
2
laakerinlehteä
1 dl
omenaviinietikkaa
1/2 dl
oliiviöljyä
suolaa
1/2 tl
mustapippuria
Birria de resin ainekset.
Poista chileistä kannat ja siemenet. Tämä onnistuu ihan käsin repimällä. Liota chilejä sitten lämpimässä vedessä kymmenisen minuuttia.
Lohko sipuli ja paahda sitä uunissa grillivastuksella 200 asteessa niin, että sipuli saa hieman väriä.
Pilko valkosipuli.
Paahda juustokuminaa, korianterinsiementä, mustapippuria, kanelitankoa ja neilikoita hetki kuumalla pannulla. Varo polttamasta mausteita. Jauha sitten muut paitsi kanelitanko.
Laita liotetut chilit, tomaattimurska, valkosipuli, paahdettu sipuli, paahdetut mausteet paitsi kanelitanko, suola ja omenaviinietikka tehosekoittimeen. Sekoita seos tasaiseksi.
Pilko naudanlihasta viiden sentin kappaleita. Sekoita lihanpaloihin maustekastike, kanelitanko, oliiviöljy ja laakerinlehdet. Anna seoksen maustua yön yli.
Lisää lihaliemi ja hauduta lihaa nelisen tuntia 175 asteessa kannellisessa uunivuoassa. Mikäli lopuksi nestettä on liian vähän, lisää nestettä tarvittaessa. Nestettä tarvitaan lähinnä silloin, jos aiot kastaa tortillat liemessä ennen syömistä, mutta lientä voi käyttää vaikkapa keittona seuraavana päivänä. Lihat kannattaa ottaa erilleen liemestä ja tarjoilla hieman hajotettuina.
Sisig on filippiiniläinen porsaan poskesta ja korvista sekä kanan maksasta tehty paistos. Porsaan ja kanan sijaan sisigin voi tehdä myös muista raaka-aineista, kuten kalasta. Lohi sopii rasvaisena kalana mainiosti. Hyvään suutuntumaan on hyvä ottaa suomustettu lohifilee, jotta myös herkullinen nahka on syömäkelpoista.
700-800 g
iso lohifilee nahkoineen
ruokaöljyä
1
iso sipuli
1
yksikyntinen valkosipuli
4
punaista thaichiliä
4
vihreää jalapeñoa
3/4 dl
limemehua
1/4 dl
mandariinimehua
1 rkl
sokeria
1 tl
natriumglutamaattia
suolaa
mustapippuria
Lohisisigin ainekset.
Poista lohifileestä ruodot, jos tarvetta. Pilko lohifilee kuutioiksi nahkoineen. Lämmitä öljyä reilusti paistinpannulla ja paista lohikuutiot erissä rapeiksi pinnaltaan. Paistettuasi lohet siirrä ne kulhoon ja riko niiden rakenne.
Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Siivuta thaichilipaprikat ja jalapeñot. Sekoita ainekset kulhoon kalan sekaan.
Limemehun ja mandariinimehun sekoituksen on tarkoitus matkia kalamondiinisitrushedelmän mehua, jota Suomesta ei saa. Mandariinin tilalla myös appelsiini käy. Limemehuna voi käyttää Sicilia-limemehua purkista, mutta mandariinimehu on parasta puristaa itse. Liuota natriumglutamaatti mehun sekaan. Kaada myös kalamondiinimehun korvike kalan sekaan.
Alla parmigiana-nimellä ei sisilialaisten mukaan ole tekemistä parmigiano reggianon kanssa, vaan nimi tulisi erilaisista sisilianmurteisista sanoita, jotka vaihtelevat väittäjän mukaan: persialainen (permiciana), ikkunaluukku (palmigiana) tai viinipullojen rottinkisuojus (damigiana). Monia asioita voi tarjota alla parmigiana, mutta munakoiso eli melanzane alla parmigiana on kaikista perinteisin ja sisilialaisin.
Ruokaa varten munakoiso pitäisi ensin paistaa öljyssä siivuina. Paahtamisessa selviää kuitenkin vähemmällä öljyllä! Paahtamisen voi suorittaa kuin vaikkapa tässä reseptissä. Siivuista tehdään vuoka, jossa tomaattikastike, herkullinen juusto ja paahdettu munakoiso vuorottelevat.
Tämä resepti on jotakin sisilialaisen ja napolilaisen version väliltä. Juustojen ei tarvitse olla nimenomaan reseptissä mainitut mozzarella ja parmigiano reggiano, eikä parmigiano reggiano alunperin ruokaan ole kuulunutkaan. Tärkeää on yhdistää pasta filata -tyyppinen juusto, kuten mozzarella, caciocavallo, provolone tai scamorza, ja kova juusto, kuten parmigiano reggiano, pecorino tai grana padano.
1
iso munakoiso
400 g
hyvää tomaatimurskaa
1
sipuli
1-2
valkosipulinkynttä
1/2 tl
suolaa
1/2 rkl
sokeria
basilikaa
100 g
parmigiano reggianoa raastettuna
1
mozzarellapallo
oliiviöljyä ja suolaa
Munakoison alla parmigiana ainekset.
Siivuta munakoiso noin puolen sentin siivuiksi (esimerkiksi poikittaissuuntaan, eli pyöreiksi paloiksi). Levitä palat pellille ja ripottele päälle suolaa ja oliiviöljyä. Laita siivut uuniin 200 asteeseen kunnes ne hieman ruskistuvat. Käännä siivut halutessasi puolessavälissä.
Paahtuvia munakoisoja.
Tee tällä välin kastike: pilko valkosipuli ja lämmitä oliiviöljy kattilassa. Lisää valkosipuli ja lämmitä hetki, lisää sitten tomaattimurska ja noin 1/2 tl suolaa ja 1/2 rkl sokeria. Lämmitä hetki. Pilko basilika ja sekoita kastikkeeseen, ja laita liesi pois päältä.
Kokoa sitten parmigiano uunivuokaan: Laita kerroksittain munakoisosiivuja, tomaattikastiketta, mozzarellaa ja raastettua parmigiano reggianoa. Laita päällimmäiseksi juustoja.
Parmigiana valmis uuniin.
Peitä uunivuoka aluksi kannella, ja anna vuoan muhentua 200 asteessa noin 20 minuuttia. Ota sitten kansi pois ja laita grillivastus päälle, jotta pintaan tulee kaunis ja maukas ruskistus.
Lihaa ja juustoa kääräistynä lihan sisään kuulostaa hyvältä. Braciole (yksikössä braciola) on nimenomaan sitä. Joskus nimenä on kuvaavampi involtini di manzo, naudanlihakäärö.
Ruokalaji kuuluu ainakin sisilialaiseen ja amerikanitalialaiseen keittiöön. Tyypilliset täytteet ovat ilmakuivattu kinkku ja kovat juustot, mutta variaatioita voi aina keksiä lisää. Myös muut lihat kuin naudanliha sopivat käärittäviksi, mutta nauta on perinteisin.
Braciolen voi tehdä raa’asti jaoteltuna kahdella tapaa: useina pieninä kääröinä tai yhtenä isona käärönä. Yhteen isoon kääröön lihaksi sopii esimerkiksi flank steak. Tässä reseptissä teen useita pieniä yksittäisiä braciolia.
Koska braciolessa lihaa käytetään kääreenä, on tärkeää saada mahdollisimman ohuita ja suuria paloja lihasta. Ainakin sisäpaistista saa jokseenkin sopivia paloja, joskaan palojen muoto ei ole rullaamiseen optimaalinen. Sisäpaistia täytyy lisäksi ostaa hieman enemmän kuin vaadittava määrä, koska osasta ei saa sopivia siivuja, vaan liha on käytettävä muuhun.
500 g
sisäpaistia
1/2 dl
leivänmuruja
n. 100 g
parmigiano reggianoa raastettuna
1 rkl
silputtua persiljaa
1
yksikyntinen valkosipuli
100 g
ilmakuivattua kinkkua
400 g
tomaattimurskaa
1 dl
punaviiniä
1 rkl
vasikanfondia
oliiviöljyä ja suolaa
Braciolen ainekset.
Laita sopiva sisäpaistinpala pakkaseen pariksi tunniksi, jotta siitä voi leikata tarpeeksi ohuita siivuja.
Silppua tai raasta kuivahtanut leipä, valkosipuli ja persilja. Raasta juusto pieneksi. Sekoita kaikki keskenään.
Leikkaa jäätyneestä lihasta mahdollisimman ohuita siivuja syiden vastaisesti. Anna niiden sulaa erillään vaikkapa leikkuulaudan päällä.
Levitä jokaisen nautapalan päälle kerros ilmakuivattua kinkkua ja sen päälle kerros juusto-leivänmuruseosta. Rullaa kukin tiiviiksi rullaksi lihaa venyttäen. Sulje rulla hammastikulla.
Rullien valmistus.
Lämmitä oliiviöljy kuumaksi paistinpannulla ja ruskista kukin kääryle kummaltakin puolelta. Kasaa valmiit kääryleet uunivuokaan.
Kun kääryleet on paistettu, lisää pannulle tomaattimurska, punaviini, suola ja vasikanfondi. Lämmitä seos ja kaada se sitten tasaisesti kääryleiden päälle uunivuokaan.
Paista kääryleitä uunissa 175-200 asteessa noin 1 1/2 tuntia kunnes liha on läpikypsää.
Tarjoa pastan kera ilman hammastikkuja. Jos kääryleitä jää yli, niitä voi käyttää myös ragùun.
Kanaa alla pizzaiola, eli pizzan tyylisesti, on erittäin helppo ja nopea ruokalaji. Se sopii myös vaikkapa jämälihojen henkiin herättämiseen, eikä oikeastaan ole rajoitettu pelkästään kanan valmistukseen. Pizzaiola-nimi tulee raaka-aineista, jotka ovat huomattavan lähellä pizzaa.
Joissakin resepteissä mozzarella sulatetaan pannulla kanojen päälle, ja toisissa käytetään uunia. Uunin grillivastuksella saa mukavan värin juuston pintaan ja samalla lisämakua.
Aito napolilainen pizzaiolakastike sisältää usein myös kapriksia ja sardellia. Niitä voikin heittää sekaan halutessaan.
400 g
kananlihaa, esim. rintafilettä
400 g
hyvää tomaattimurskaa
1-2 rkl
oliiviöljyä
1
yksikyntinen valkosipuli
1/2 tl
oreganoa
1 tl
suolaa
125 g
mozzarellapallo
1/2 tl
mustapippuria
(kapriksia, oliiveja)
Kanan alla pizzaiola ainekset.
Lämmitä uunin grillivastus mahdollisimman kuumaksi.
Ruskista kanat pannulla, tai jos käytät jämälihoja, lämmitä ne pannulla pienessä määräasä oliiviöljyä.
Pilko valkosipuli ja lämmitä oliiviöljy pienessä kattilassa. Lisää öljyyn valkosipuli ja paista sitä hetki. Lisää sitten tomaattimurska, suola, oregano ja mustapippuri ja lämmitä kuumaksi.
Kerää lihat uunivuokaan ja kaada tomaattikastike niiden päälle. Ripottele päälle halutessasi kapriksia ja oliiveja. Revi mozzarellasta paloja tasaisesti lihojen päälle.
Gratinoi ruoka uunissa kun grillivastus on kuumennut tarpeeksi.
Nälkä 