Kategoriat
Resepti

Pippurinen härkäruukku ja sen historia

Pippurinen härkäruukku on annos, joka löytyy lounasruokaravintoloiden listoilta, perinteisempää ruokaa valmistavista ravintoloista ja suurimpien einesruokavalmistajienkin valikoimista.

Härkäruukun pääraaka-aineet ovat naudanliha ja jokin kermainen ainesosa, tyypillisesti smetana, crème fraîche tai kerma, mutta myös tuorejuusto tai jopa sulatejuusto. Useimmiten härkäruukku on pippurisen tulinen – ei kuitenkaan chilin takia vaan mustapippurin tai muiden pippureiden ansiosta. Lihan lisäksi padassa saattaa olla herkkusieniä tai suolakurkkusilppua. Jälkimmäisen kera pata alkaa muistuttaa jo stroganoffia.

Mutta mistä härkäruukku on oikein kotoisin? Härkäruukkua ei tunneta edes Ruotsissa, ainakaan suorana käännöksenä oxkrukana. Oxgryta, härkäpata, taas on yleisluontoisempi termi, vaikka esimerkiksi HK härkäruukun onkin oxgrytaksi kääntänyt.

Google ei myöskään heti tuota tulosta. Härkäruukku on niin suosittu, että bloggaajien ja elintarvikefirmojen reseptejä ja ravintoloiden ruokalistoja löytyy lukemattomasti. Muutamassa nettifoorumikeskustelussa mainitaan ”Rosson listoilta tuttu härkäruukku”. Myös toinen S-ryhmän ravintola Fransmanni (nykyään Frans & les femmes) mainitaan. Ainoat alkuperään liittyvät vihjeet viittaavat siis S-ryhmään, ja niidenkin lähde on Vauva-lehden foorumi.

Edes mainio kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu ei löydä sanalle taustaa. Gastronomisista sanakirjoista termiä ei löydy, eikä termiä mainita digitoiduissa sanomalehdissä tai kirjojen kokoelmiin kirjoitetuissa metatiedoissa.

Vauva-foorumin vihjeen jahtaaminen tuottaa kuitenkin tulosta. Aila Pakarinen on vuonna 2002 kirjoittanut reseptikirjan ”Fransmannin parhaat”. Takakansiteksti kertoo ensimmäisen Fransmannin perustetun Raumalle vuonna 1987, ja että kirjassa on runsaasti liha- ja ruukkuruokia. Ruukku on sen verran epätyypillinen sana, että olisiko Fransmannin menu 1980 ja 1990-luvuilla tosiaan tuonut härkäruukun suomalaisten koti- ja ravintolakeittiöiden vakioannokseksi?

Kirjan mukaan näin näyttäisi olevan. Pippurista härkää ruukussa -annos oli ensimmäisen Fransmanni-ravintolan listalla, ja Pakarisen mukaan ensimmäisen Fransmannin ruokalista oli hotelli Raumanlinnan henkilökunnan käsialaa.

Keittiöpäällikkö Hannu Ollila ja ravintolapäällikkö Ossi Grönqvist vastasivat henkilökuntineen siitä, että ruokalista sopi uuden ravintolan henkeen. Perustavaa laatua olevan työn tuotekehitysprosessissa teki Hannu Ollila, joka jo edellisenä kesänä aloitti ruokalistan ja reseptien kehittelytyön. Apuna oli iso pino ranskalaisia keittokirjoja, joiden pohjalta hän teki lukemattomia suomalaisia sovellutuksia. Henkilökunnan kesken arvioitiin annosten sopivuutta.

Aila Pakarinen – Fransmannin parhaat (2002).

Ei ole yllättävää, että ranskalainen keittiö on tämäntyyppisen ruoan alkulähde. Ranskalaisesta keittiöstä löytyy boeuf à la crème fraîche, boeuf à la crème, boeuf à la crème et poivre ja lukemattomia vastaavia pataruokia. Näiden pääraaka-aineet vastaavat hyvin pitkälle perinteisen härkäruukun sisältöä: lihaa, kermaa ja lientä, lisäksi joskus herkkusieniä tai pippuria. Valkoviinikin esiintyy. Suolakurkku sen sijaan ei koskaan.

Härkäruukusta tuli heti suosittu.

Varsinkin omalla rahalla syövien suosiossa oli uuniperunan kanssa tarjottava muheva härkäruukku, johon käytettiin sisäfileetä. Fileen kapeita päitähän jäi runsaasti, sillä myös sisäfileepihvit kuuluivat alusta asti suosikkiannoksiin. Raili Juuti muistelee, että kun Raumanlinnaan hankittiin ensi alkuun 30 ranskalaista keramiikkaruukkua, niiden oletettiin riittävän mainiosti. Ensimmäisenä viikonloppuna kävi jo selväksi, että ruukkuja piti kiireen kaupalla hankkia lisää.

Aila Pakarinen – Fransmannin parhaat (2002).

Härkäruukku on kuin onkin siis suomalainen ruoka! Sen näyttää todennäköisimmin keksineen hotelli Raumanlinnan keittiöpäällikkö Hannu Ollila vuoden 1987 paikkeilla. Itse nimikin lienee joko Ollilan tai jonkun muun Raumanlinnan työntekijän käsialaa. Joka tapauksessa ruukusta on tullut suomalaisten kestosuosikki.

Alkuperäisessä reseptissä ruukku sisältää aina herkkusieniä. Reseptin kastikkeen pääraaka-aine on sekä crème fraîche että punaviinikastike. Alla oma versioni, jossa on muutamia Fransmannin versioon tekemiäni parannuksia.

1 kgpaahtopaistia
250 gsmetanaa tai crème fraîchea
(200 gpaahdettuja herkkusieniä)
1salottisipuli
1 1/2 rklsinappia
1 1/2 rklsoijakastiketta
1/2 dlpunaviiniä
voita paistamiseen
2 rklkokonaisia mustapippureita
1 1/2 tlkokonaisia viherpippureita
1/2 tljauhettua valkopippuria
suolaa
Pippurisen härkäruukun ainekset.

Paahda herkkusienet erillisen ohjeen mukaan. Pilko salottisipuli pieneksi silpuksi.

Pilko paahtopaisti noin parin sentin kuutioiksi. Lämmitä voi pannulla ja ruskista paahtopaisti erissä. Siirrä paistettu paisti uuniin soveltuvaan pataan. Kuullota salottisipuli jäljelle jääneessä voissa ja siirrä sekin pataan.

Lisää pataan kaikki muut ainekset paitsi suola ja pippurit.

Lämmitä padan sisältö ensin levyllä kiehuvaksi ja siirrä pata sitten uuniin 180 asteeseen pariksi tunniksi. Pata on valmista, kun paahtopaisti on lähes hajoavaa ja kastikkeesta on haihtunut turha neste.

Jauha kokonaiset pippurit maustemyllyssä rouheaksi, suuhun sopivaksi seokseksi. Sekoita pippuriseos ruukkuun juuri ennen tarjoilua.

Säädä lopulta suola sopivaksi.

Tarjoile uuniperunoiden kanssa, hotelli Raumanlinnan Fransmannin tapaan.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Ossobuco

Ossobuco alla milanese on parhaita italialaisia patoja. Nykyään oikeaa lihaakin saa usein kaupasta: naudan potkasta leikattuja paksuja siivuja, jotka sisältävät luun. Luuydin viimeistelee ossobucon maun.

n. 1 kgnaudan potkan paloja luineen.
1-2 rklvoita
hiemanvehnäjauhoja
1porkkana
1 selleri
1 sipuli
3laakerinlehteä
hiemantimjamia
hiemanrosmariinia
hiemanoreganoa
2 rkltomaattipyrettä
4 dlvalkoviiniä
1 rklkanafondia
suolaa ja mustapippuria
Ossobucon ainekset.

Pilko selleri, porkkana ja sipuli pieniksi kuutioiksi battutoa varten.

Jauhota lihat kevyesti vehnäjauhoilla. Lämmitä voi pannulla ja ruskista lihat. Kun lihat on ruskistettu, lisää battuto pannulle ja kuullota hetken aikaa.

Lihat saavat väriä.

Lisää sitten valkoviini, tomaattipyre, yrtit ja kanafondi. Anna padan porista kannen alla vähintään puolitoista tuntia.

Tarkista lopuksi suola ja lisää tuoreeltaan rouhittua mustapippuria.

Lisukkeeksi on valmistettava gremolata, persiljasta, valkosipulista ja sitruunankuoresta syntyvä seos. Gremolata lisätään annokseen joko pöydässä tai valmiin annoksen päälle.

1 puskapersiljaa
1/2sitruunan kuori raastettuna
1yksikyntinen valkosipuli
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
Gremolatan ainekset.

Silppua ainekset pieniksi ja lisää tilkka öljyä. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan.

Tarjoile ossobuco risoton ja gremolatan kera.

Kategoriat
Kastike Pääruoka Resepti

Birria-pata ja -tacot

Kuivahtiko tortilla kaapissa korpuksi? Birria -liemi elvyttää siitä nopeasti entistä herkullisemman! Mitäpä siihen laittaisi täytteeksi? Birria sisältää sopivasti lihaa, josta tulee oiva täyte.

Birria on meksikolainen lihapata, joka syödään tyypillisesti tortillojen kera. Sen suosio Yhdysvalloissa on äskettäin räjähtänyt käsiin. Ruokalajin voi tehdä enemmän tai vähemmän nestettä sisältävänä. Enemmän nestettä sisältävänä pataan muodostuu herkullinen liemi. Eräs tapa on liottaa tortillat liemessä, paistaa ne pannulla ja kääriä liha vasta sitten tortillan sisään. Tämä toimii erittäin hyvin kuivahtaneille tortilloille.

Aikaisemmin kuivahtanut mutta nyt herkullinen maissitortilla.

Kunnon meksikolainen ruoka vaatii myös oikeita chilejä. Eri resepteissä käytetään sekä ancho-, guajillo– että pasillachilejä. Näistä en ole löytänyt Suomesta muita kuin ancho– ja pasillachilejä. Anchochilejä löytyy ainakin Heinon tukusta, joka näin korona-aikaan on auki myös yksityisasiakkaille. Joistakin K-Citymarkeista löytää anchochilien lisäksi pasillachilejä, mikäli Citymarketissa on aitomeksikolainen hylly. Ainakin Vantaan Jumbon Citymarketista löytyy sellainen.

Anchochili.

Birrian pääasia on adobo-tyyppinen marinadi, joka keitettäessä muuttuu birrian liemeksi. Adobo on alunperin espanjalainen tapa säilöä lihaa muun muassa etikan ja paprikan avulla, mutta siitä on tehty erilaisia variaatioita Etelä-Amerikassa ja Meksikossa. Nykyään adoboa ei käytetä oikeastaan säilöntään, vaan marinointiin. Birriassa liha marinoidaan ensin yön yli adobossa, ja sitten keitetään ylikypsäksi. Tässä reseptissä on esitetty melko tavallinen adobo.

Lihan kannattaa olla mahdollisimman rasvaista. Paahtopaistin kanssa lihasta tulee liian kuivaa. Lampaalla tämä on vähäisempi ongelma kuin naudalla. Jos käytät vähärasvaista naudanlihaa, lisää myös naudan luita sekaan. Loppuvaiheessa voi myös hätätapauksessa lisätä kunnolla oliiviöljyä.

1 kgrasvaista naudanlihaa
400 gtomaattimurskaa
1sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli
5kuivattua ancho-chiliä ja/tai pasilla-chiliä
1 llihalientä
1 tloreganoa
1 tltimjamia
1 tljuustokuminansiemeniä
1/2 tlkorianterinsiemeniä
4neilikkaa
1kanelitanko
2laakerinlehteä
1 dl omenaviinietikkaa
1/2 dloliiviöljyä
suolaa
1/2 tlmustapippuria
Birria de resin ainekset.

Poista chileistä kannat ja siemenet. Tämä onnistuu ihan käsin repimällä. Liota chilejä sitten lämpimässä vedessä kymmenisen minuuttia.

Lohko sipuli ja paahda sitä uunissa grillivastuksella 200 asteessa niin, että sipuli saa hieman väriä.

Pilko valkosipuli.

Paahda juustokuminaa, korianterinsiementä, mustapippuria, kanelitankoa ja neilikoita hetki kuumalla pannulla. Varo polttamasta mausteita. Jauha sitten muut paitsi kanelitanko.

Laita liotetut chilit, tomaattimurska, valkosipuli, paahdettu sipuli, paahdetut mausteet paitsi kanelitanko, suola ja omenaviinietikka tehosekoittimeen. Sekoita seos tasaiseksi.

Pilko naudanlihasta viiden sentin kappaleita. Sekoita lihanpaloihin maustekastike, kanelitanko, oliiviöljy ja laakerinlehdet. Anna seoksen maustua yön yli.

Lisää lihaliemi ja hauduta lihaa nelisen tuntia 175 asteessa kannellisessa uunivuoassa. Mikäli lopuksi nestettä on liian vähän, lisää nestettä tarvittaessa. Nestettä tarvitaan lähinnä silloin, jos aiot kastaa tortillat liemessä ennen syömistä, mutta lientä voi käyttää vaikkapa keittona seuraavana päivänä. Lihat kannattaa ottaa erilleen liemestä ja tarjoilla hieman hajotettuina.

Tarjoile limelohkojen, tuoreen korianterin, silputun sipulin ja maissitortillojen kera. Kääräise lautasella aineksista tacoja.

Valmiit ainekset.
Kategoriat
Pääruoka Resepti

Braciole

Lihaa ja juustoa kääräistynä lihan sisään kuulostaa hyvältä. Braciole (yksikössä braciola) on nimenomaan sitä. Joskus nimenä on kuvaavampi involtini di manzo, naudanlihakäärö.

Ruokalaji kuuluu ainakin sisilialaiseen ja amerikanitalialaiseen keittiöön. Tyypilliset täytteet ovat ilmakuivattu kinkku ja kovat juustot, mutta variaatioita voi aina keksiä lisää. Myös muut lihat kuin naudanliha sopivat käärittäviksi, mutta nauta on perinteisin.

Braciolen voi tehdä raa’asti jaoteltuna kahdella tapaa: useina pieninä kääröinä tai yhtenä isona käärönä. Yhteen isoon kääröön lihaksi sopii esimerkiksi flank steak. Tässä reseptissä teen useita pieniä yksittäisiä braciolia.

Koska braciolessa lihaa käytetään kääreenä, on tärkeää saada mahdollisimman ohuita ja suuria paloja lihasta. Ainakin sisäpaistista saa jokseenkin sopivia paloja, joskaan palojen muoto ei ole rullaamiseen optimaalinen. Sisäpaistia täytyy lisäksi ostaa hieman enemmän kuin vaadittava määrä, koska osasta ei saa sopivia siivuja, vaan liha on käytettävä muuhun.

500 gsisäpaistia
1/2 dlleivänmuruja
n. 100 gparmigiano reggianoa raastettuna
1 rklsilputtua persiljaa
1yksikyntinen valkosipuli
100 gilmakuivattua kinkkua
400 gtomaattimurskaa
1 dlpunaviiniä
1 rklvasikanfondia
oliiviöljyä ja suolaa
Braciolen ainekset.

Laita sopiva sisäpaistinpala pakkaseen pariksi tunniksi, jotta siitä voi leikata tarpeeksi ohuita siivuja.

Silppua tai raasta kuivahtanut leipä, valkosipuli ja persilja. Raasta juusto pieneksi. Sekoita kaikki keskenään.

Leikkaa jäätyneestä lihasta mahdollisimman ohuita siivuja syiden vastaisesti. Anna niiden sulaa erillään vaikkapa leikkuulaudan päällä.

Levitä jokaisen nautapalan päälle kerros ilmakuivattua kinkkua ja sen päälle kerros juusto-leivänmuruseosta. Rullaa kukin tiiviiksi rullaksi lihaa venyttäen. Sulje rulla hammastikulla.

Lämmitä oliiviöljy kuumaksi paistinpannulla ja ruskista kukin kääryle kummaltakin puolelta. Kasaa valmiit kääryleet uunivuokaan.

Kun kääryleet on paistettu, lisää pannulle tomaattimurska, punaviini, suola ja vasikanfondi. Lämmitä seos ja kaada se sitten tasaisesti kääryleiden päälle uunivuokaan.

Paista kääryleitä uunissa 175-200 asteessa noin 1 1/2 tuntia kunnes liha on läpikypsää.

Tarjoa pastan kera ilman hammastikkuja. Jos kääryleitä jää yli, niitä voi käyttää myös ragùun.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Burgundinpata

Burgundinpata, bœuf bourguignon, on helppo tehdä ja helpolla juhlava ruoka. Hankalinta on löytää kunnolliset pienet sipulit. Hillosipulit eivät burgundinpataan kuulu. Paistisipulit ovat pieniä, keltasipulin makuisia sipuleita, ja niistä syntyy perinteinen pata. Myös pienet salottisipulit sopivat hyvin, mutta mausta tulee aromaattisempi. Salottisipuleita myös löytyy helpommin kuin paistisipuleita. Joskus paistisipuleita löytyi Stockan Herkusta, mutta en tiedä Food Market Herkun tilannetta.

n. 1 kgnaudan sisäpaistia
2 tlsuolaa
1 dlvehnäjauhoja
3 rkloliiviöljyä
10-15 paistisipulia tai pientä salottisipulia
300 gherkkusieniä paahdettuina
170 gpekonia
n. 4 dlhyvää punaviiniä
2laakerinlehteä
2 valkosipulinkynttä
2 rklvasikanfondia
3-4 dlvettä
mustapippuria
Burgindinpadan ainekset

Pilko liha noin kahden sentin kuutioiksi. Sekoita niihin kulhossa ensin suola ja sitten vehnäjauho. Sekoita kunnes vehnäjauho peittää kaikki lihanpalat. Osa vehnäjauhosta jää tarttumatta, sen voi heittää pois.

Lämmitä oliiviöljy pannulla. Paista sitten jauhotetut lihanpalat ruskeiksi 2-3 erässä. Paista lopuksi pekoni ja valkosipuli. Huuhtele ne pataan punaviinillä ja vedellä.

Lisää vasikanfondi, vesi ja laakerinlehdet. Anna muhia 2 tuntia. Kuori tällä välin pienet sipulit. Jätä ne suhteellisen kokonaisiksi. Kun liha on kypsynyt pari tuntia, lisää sitten kuoritut sipulit joukkoon ja hauduta vielä tunti.

Paahda tällä välin herkkusienet tämän ohjeen mukaan.

Juuri ennen tarjoilua lisää paahdetut herkkusienet padan joukkoon.

Tarjoile perunoiden tai riisin kera.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Stroganoff

Tämä on vanha suosikkireseptini, versio venäläisestä naudasta Stroganoffin tyyliin. Resepti on hioutunut vuosien varrella, ja sitä voi hieman varioida maun mukaan.

1 kgnaudan sisäpaistia
700 gsmetanaa (20-25 % rasvaa)
2 sipulia
1valkosipulinkynsi
( 1-2 dlvalkoviiniä)
(1/2 rkltomaattipyrettä)
(1/2 rklsinappia)
(1 rklsoijakastiketta)
3Myrttisen valkosipulisuolakurkkua
4-5 tlvoita
3-4laakerinlehteä
2 tlsuolaa
Stroganoffin ainekset.

Siivuta sipuli haluamallasi tavalla ohuiksi siivuiksi tai puikoiksi. Pilko valkosipuli pieneksi.

Siivuta sisäpaisti ensin syiden suuntaisesti noin 2 cm paksuiksi paloiksi. Ota sitten kukin pala ja leikkaa palasta syiden vastaisesti 1/4 cm tai ohuempia siivuja.

Lämmitä pannulla 1 tl voita. Ruskista lihat 3-4 erässä ja lisää jokaisen erän aluksi pannulle teelusikallinen voita. Kerää lihat uuninkestävään metalliseen pataan.

Lisää viimeinen teelusikallinen voita ja kuullota sipulit. Huuhtele pannu valkoviinillä ja laita liemi ja sipulit pataan.

Lisää pataan smetana ja laakerinlehdet ja lämmitä se liedellä kiehuvaksi. Lisää tässä vaiheessa myös valinnaiset tomaattipyre, sinappi tai soijakastike. Siirrä pata sitten kiertoilmauuniin noin 180 asteeseen 45 minuutiksi tai tunniksi. Liian lyhyellä paistoajalla liha on sitkeää; liian pitkällä se hajoaa käsiin. Liian pitkä aika tulee näin ohuilla siivuilla helposti vastaan.

Lisää suolakurkut sopivasti pilkottuna hieman ennen valmistumista.

Tarjoile pitkäjyväisen riisin kera.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Ostri ja chashushuli

Georgialaisessa keittiössä on kaksi tavallista tomaattipohjaista pataa: ostri (ოსტრი) ja chashushuli (ჭაშუშული). Rajanveto näiden välillä on hyvin vaikeaa. Tasteatlas-sivuston mukaan ostrin ja chashushulin ero on se, että chashushulissa liha paistetaan ja ruskistetaan ennen sen laittamista pataan, kun taas ostrissa liha keitetään raakana. Jos eri resepteistä voi päätellä mitään, niin chashushuli tehtäisiin yleensä porsaasta, kun ostri taas naudasta. Toisaalta olen kyllä törmännyt ravintolassakin nautachashushuliin. Ei tästä ota selvää.

Chashushuli on parasta tehdä esimerkiksi edellisen päivän grillilihan jämistä. Ostri taas on parasta tehdä silloin, kun jämiä ei ole.

900 gnaudan sisäpaistia
400 gMuttin tomaattimurskaa
4 rklvoita
2sipulia
2yksikyntistä valkosipulia
1 rklchilirouhetta
1 rklkuivattua jauhettua korianterinsiementä
(1 tlkynteliä)
1/2 puskaatuoretta persiljaa
1/2 puskaatuoretta korianteria
3laakerinlehteä
suolaa
Ostrin ainekset.

Ostri: Kuutioi liha noin parin sentin kuutioiksi. Laita liha kattilaan ja peitä vedellä. Lisää laakerinlehdet. Keitä kannen alla pari tuntia niin, että liha ei vielä hajoa haarukalla pistettäessä mutta on lähes ylikypsää. Kun liha on valmista, erota liemi ja liha. Lämmitä kattilassa voi ja ruskista lihat kunnolla.

Paistettua lihaa ostriin.

Chashushuli: Ota aiemmin grillatut lihat ja laita ne kattilaan.

Pilko sipuli ja valkosipuli, mutta pidä ne erillään. Silppua yrtit.

Lisää kattilaan sipuli, tomaattimurska ja kuivat yrtit sekä ostrissa lihan liemi. Keitä pienellä lämmöllä kymmenisen minuuttia.

Lisää lopuksi pilkottu valkosipuli. Koristele annos silputuilla yrteillä. Tarjoile riisin tai perunoiden kera.

Kategoriat
Keitto Pääruoka Resepti

Kimchipata

Kimchipata eli kimchi jjigae, 김치찌개, on vähän kuin korealainen versio kaalikeitosta. Kaalin tilalla on herkullinen kimchi. Resepti pohjautuu kenenpä muun kuin Maangchin reseptiin.

Kimchipataan on hyvä käyttää happamaksi mennyttä, eli kauan fermentoitunutta kimchiä. Geotjeorista eli tuorekimchistä tehtynä ruoka ei ole yhtä maukasta.

Maangchin reseptissä käytetään proteiinina puolet ja puolet porsaanlihaa ja tofua. Tämän voi tehdä samaan tyyliin. Tofu laitetaan puolessavälissä keittämistä padan päälle, ja annetaan muhia loppuun.

Porsaaton versiokin onnistunee. Tällöin kimchin määrää on hyvä lisätä. Kanafondinkin voi tarpeen vaatiessa korvata misotahnalla.

400 gporsaanlihaa
1/2kiinankaalin verran kimchiä
1yksikyntinen valkosipuli
1sipuli
3kevätsipulia
1 1/2 rklgochujang-chilitahnaa
1 rklgochugaru-chilirouhetta
1 tlsuolaa
2 tlsokeria
5 dlvettä
1 rklkanafondia
Kimchipadan ainekset.

Pilko sipuli ja valkosipuli. Pilko kimchi sentin-puolentoista suikaleiksi. Pilko possu suhteellisen pieniksi paloiksi. Siivuta kevätsipulit, ja aseta yhden kevätsipulin verran sivuun koristeeksi.

Kimchi suupaloiksi pilkottuna.

Laita kaikki aineet pataan ja keitä suhteellisen kovalla lämmöllä puolisen tuntia tai niin että possu on kypsää.

Tarjoile riisin kera niin, että pata ja riisi ovat eri kulhoissa ruokailijan edessä. Koristele annos kevätsipulisiivuilla.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Nautaa rendang

Rendang on indonesialainen currytyyppinen ruoka. Naudanlihalla valmistettu versio on ilmeisesti kuuluisin. CNN:n äänestyksessä vuonna 2017 ruoka valittiin maailman herkullisimmaksi.

Rendangin erikoisuutena on se, että ainesten vesi haihdutetaan lähes kokonaan pois. Kookoskerman rasva erottuu, ja rasvassa liha ruskistuu uunissa herkulliseksi.

Koska rendangin valmistusaika on pitkä, kannattaa sitä tehdä viikonloppuna isompi satsi. Uudelleen lämmitettynäkin rendang on herkullista.

1.5 kgnaudan sisäpaistia
5 dloranssia bumbutahnaa
4 dlkookoskermaa
3/4 dlruokaöljyä
5tähtianista
6neilikkaa
2kanelitankoa
2sitruunaruohon vihreää vartta kokonaisena
2laakerinlehteä
5kaffirlimenlehteä
2 tlsuolaa
2 rklfariinisokeria
Rendangin ainekset.

Pilko sisäpaisti noin parin sentin kuutioiksi.

Lämmitä ruokaöljy padassa, ja lisää kanelitanko, neilikat ja tähtianikset. Paista mausteita niin, että ne alkavat päästää aromejaan.

Lisää sitten liha. Ruskistaa ei tässä vaiheessa tarvitse, sillä liha ruskistuu myöhemmin uunissa. Lisää suola, bumbutahna, tamarindi ja kookoskerma.

Tässä vaiheessa ruoka on melko nestemäinen. Se kuitenkin muuttuu myöhemmin! Keitä pataa liedellä tunnin verran, jonka jälkeen siirrä se uuniin 180 asteeseen ja peitä kannella. Uunissa rendang saa muhia neljästä viiteen tuntia. Sekoittele varovasti silloin tällöin.

Tarjoile lopputulos hyvän riisin kera.

Tarjoiluehdotus.
Kategoriat
Alkuruoka Pääruoka Resepti

Georgialaiset pavut

Lobio, ლობიო, on georgialainen lähes kansallisruoanomainen ruokalaji, joka useimmiten on papupata mutta joskus myös salaatinomainen annos tai joskus laihempi keitto. Lobio itsessään tarkoittaa yksinkertaisesti papuja.

Tässä reseptissä kerron patamaisesta lobiosta, joka on maustettu hyvillä georgialaistyyppisillä mausteilla, kuten korianterilla – lehdillä ja siemenillä – sekä sarviapilalla. Lobio syödään tyypillisesti maissileivän ja juuston kera.

Oikea pata tehtäisiin tietysti kuivista pavuista, mutta tässä kuvaan pikaversion, joka tehdään säilykepavuista. Tämä versio on hyvin yksinkertainen, ja erilaisia lobiopatoja voi tämän pohjalta keksiä lisäämällä mitä erilaisimpia aineita.

Sopivia lisäaineita lobioon ovat esimerkiksi:

  • Kinkku
  • Saksanpähkinät
  • Suolakurkut
  • Fetajuusto (georgialaisen juuston korvikkeena)
  • Sienet
  • Kananmuna
  • Granaattiomena
  • Kynteli
  • Adjika
  • Tkemali
400 gsäilykekidneypapuja
1tomaatti
1 iso sipuli
1porkkana
1chilipaprika
1 tljauhettua korianterinsiementä
1 tljauhettua sarviapilansiementä
4laakerinlehteä
1/4 puskaapersiljaa silputtuna
1/4 puskaakorianteria silputtuna
suolaa
Lobion ainekset.

Huuhtele säilykepavut. Purkin liemellä saa kyllä aikaan hieman ”samettisemman” padan, mutta mielestäni tälläin lähennellään jo limaisuutta. Huuhdellutkin pavut päästävät kuitenkin jonkun verran tärkkelystä, joka sakeuttaa pataa. Lisäksi sarviapilan siemen toimii sakeuttamisaineena. Sarviapilan siementä kannattaakin lisätä varoen limaisuuden välttämiseksi.

Kuori porkkana ja pilko se sipulin ja valkosipulin kanssa sopivan pieniksi kuutioiksi. Pilko myös tomaatti ja chilipaprika samaan kokoon. Chilipaprikan tilalla voi käyttää myös teelusikallista chilirouhetta.

Lämmitä ruokalusikallinen öljyä pannulla ja lisää porkkana, sipuli ja valkosipuli. Kuullota seosta hetki. Lisää sitten pavut, tomaatti, chilipaprika ja kuivatut mausteet.

Anna muhia ainakin varttitunti, jotta maut tasoittuvat. Lisää viimeisenä suola. Papupadan ollessa kyseessä tarvitaan suolaa paljon, jotta maku saadaan sopivan vahvaksi.

Tarjoiltaessa lisää päälle reilusti korianteri- ja persiljasilppua.

Perinteinen tapa on syödä lobio mtšadi-maissileivän kera. Leivän teko on oma hommansa, ja tällä kertaa leivän sisus jäi hieman kuivan raa’aksi. Seurasin reseptiä täältä. Kun saan leivän onnistumaan kunnolla, jaan myös oman reseptini!