Chirbuli (აჭარა) on georgialainen versio aamiaisruokalajista, jossa kananmunat valmistetaan tomaattikastikkeen päällä. Sitä kautta se on sukua Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän shakshukalle ja Italian uovo in purgatoriolle. Georgialaiseen tapaan chirbuliin tulee hieman enemmän mausteita ja yrttejä.
2-3
kananmunaa
400 g
tomaattimurskaa
1/2
sipuli
2
valkosipulinkynttä
1
paprika
1/2 dl
saksanpähkinärouhetta
1/2 rkl
jauhettua korianterinsiementä
1 rkl
chilirouhetta
tuoretta korianteria
tuoretta persiljaa
tuoretta tilliä
3/4 tl
suolaa
1 rkl
voita
Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Pilko paprika. Silppua yrtit.
Lämmitö voi pannulla. Paista sipulia ja valkosipulia hetki, ja lisää sitten paprikat ja saksanpähkinärouhe. Paahda paprikoita ja pähkinöitö hetki ja lisää chilirouhe ja jauhettu korianteri. Anna chilin uuttua öljyyn ja lisää sitten tomaattimurska ja suola.
Riko kananmunat kauniiseen asetelmaan kastikkeen päälle ja kypsennä ne kannen alla sopivaan kypsyysasteeseen.
Kuchmachi (კუჭმაჭი) on georgialainen sisäelimistä tehtävä ruokalaji. Nopeasti paistetut sisäelimet pysyvät mureina ja georgialaiset mausteet maustavat ne sopivasti. Kuchmachi onkin hyvä tapa valmistaa sisäelin kuin sisäelin.
500 g
valinnaisen eläimen valinnaisia sisäelimiä (sydän, maksa, munuainen, kieli, perna)
Jauha kuivat mausteet laakerinlehteä lukuunottamatta keskenään. Jos käytät, jauha saksanpähkinä tasaiseksi karkeaksi jauheeksi.
Silppua sipuli. Silppua myös korianteri valmiiksi.
Pilko sisäelimet noin 1 cm paloiksi. Jos käytät kieltä, keitä sitä ensin suolavedessä parin tunnin verran. Poista kielestä nahka.
Lämmitä voi pannulla. Ruskista sisäelimet ja sipuli laakerinlehtien kera. Kun sisäelimet alkavat olla lähes kypsiä – tähän kestää alle 5 minuuttia – lisää kuivat mausteet, suola ja etikka. Sekoita hyvin.
Lisää lopuksi sekaan silputtu korianteri.
Ripottele tarjoiltaessa päälle reilusti granaattiomenansiemeniä.
Väinämöisen palttoonnapit sopivat hyvin erilaisten moussejen pidikkeiksi alkupalaksi tai buffettarjoiluun. Tämä savuloheen ja ricottaan perustuva täyte on moneen kertaan testattu. Crème fraîche tekee täytteestä kermaisemman ja tasapainottaa ricotan jauhoisuutta.
Väinämöisen palttoonnappeja
300 g
savulohta
200 g
ricottaa
125 g
crème fraîchea
1/2
sitruunan kuori
2 rkl
silputtua tilliä
1/2 tl
mustapippuria
1/4 tl
valkopippuria
1/4 tl
suolaa
Savulohi-ricotta-palttoonnappien ainekset.
Irrota savulohi nahastaan ja poista ruodot jos niitä on. Murskaa lohi pieneksi silpuksi.
Raasta sitruunankuori ja silppua tilli.
Lisää kaikki ainekset kulhoon ja sekoita ne tasaiseksi tahnaksi keskenään.
Juuri ennen tarjoilua lusikoi tahnaa palttoonnappeihin ja aseta tarjolle. Jos tahna on palttoonnapissa liian pitkään, palttoonnapin rapeus katoaa.
Jos mahdollisimman tuoreen raa’an lohen siivuttaa ohuesti, on kyseessä japanilainen sashimi. Kun lohelle vilauttaa hieman suolaa ja mausteita, kyseessä on italialainen carpaccio. Jos suola ja mausteet ovat kuivahkoja ja lohen annetaan virua niissä kauankin, on kyseessä peripohjoismaalainen graavilohi.
Tässä ollaan asteikon puolivälissä. Näin jossakin reseptissä mausteena käytetyn valkoviiniä. Valkoviini tuo mukavan lisäaromin loheen.
1 (n. 600 g)
lohifilee
1 dl
valkoviiniä
1 dl
sitruunamehua
1 rkl
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
kapriksia
Sekoita valkoviini, sitruunamehu ja suola. Anna suolan liueta.
Poista lohesta ruodot ja aseta se sopivaan rasiaan. Kaada päälle viinineste ja anna marinoitua pari tuntia.
Valuta lohi kuivaksi ja siivuta se ohuesti.
Tarjoile lohisiivut vastamurskatun mustapippurin ja kapristen kera.
Jouluaattoillallisella, la vigilia, Italiassa syödään tyypillisesti kalaa. Katolisessa perinteessä aattoiltana paastotaan, joka käytännössä tarkoittaa lihasta pidättäytymistä. Kalaruokalajeja voi syödä sitäkin enemmän.
Amerikanitalialaisessa keittiössä jouluaattoillallinen kulkee nimellä the Feast of the Seven Fishes, festa dei sette pesci. Luku seitsemän ja nimi ylipäätään ei ole tunnettu Italiassa, vaan on aivan amerikkalaista alkuperää. Seitsemän saattaa viitata vaikkapa seitsemään perisyntiin tai Rooman kukkuloihin, mutta varmuudella kukaan ei tiedä. Italiassa ruokalajien määrää ei myöskään ole rajoitettu seitsemään.
Erilaisten ruokalajien määrä on tärkeämpää kuin yksittäisen ruokalajin määrä. Tee siis suhteellisen pieniä annoksia, mutta useampaa erilaista. Uuniruoat voi tehdä hieman etukäteen ja lämmittää illalliselle.
La vigilia tuottaa teemana paljon ideoita joulupöytään. Alla on kuvattu kootusti erilaisia kala- ja kasvisreseptejä lyhyin kuvauksin ideoiksi ja sovellettavaksi jouluaaton illalliselle. Ruokalajit eivät sisällä lihaa, vaikka ei senkään syöminen perisyntiä olisi. Pääosin ruokalajit ovat eteläisestä Italiasta ja erityisesti Sisiliasta, mutta sattuu joukkoon muutama pohjoisempikin ruoka.
Jouluaattoaterian juomaksi soveltuu erityisesti perinteinen napolilainen jouluaattoillallisen viini Lacryma Christi del Vesuvio. Erään tarinan mukaan Lacryma Christi -viinin tarhat muodostuivat, kun Jeesus itki Vesuviuksen rinteillä Luciferin lankeemuksen takia.
Alkosta kyllä saa Lacryma Christiä, sekä valkoisena että punaisena, mutta pelkästään melko hintavina puolikkaina pulloina. Parempi sekin kuin ei ollenkaan!
Sisilialaiset täytetyt ja uppopaistetut riisipallot voi joko täyttää ragúlla, jättää täyttämättä tai täyttää la vigiliaa varten epätyypillisesti kalalla.
Kuivattu, suolattu turska eli baccala on joulun perusruoka useissa maissa, myös Italiassa. Kuivattu turska tulee ensin kosteuttaa, jonka jälkeen sitä voi käsitellä tuoreen kalan tapaan.
Piemontelainen kuuma kylpy, bagna cauda, sisältää oliiviöljyä, valkosipulia ja sardelleja. Se sopiikin täydellisesti la vigilian teemaan. Kuumaan kylpyyn voi dipata vihanneksia tai hyvää leipää.
Sisilialaiseen joulupöytään kuuluu olennaisesti caponata, munakoisosta, oliiveista, kapriksista ja muista vihanneksista tehty hapanimelä säilyke. Caponata sopii myös kastikkeeksi paistetun kalan päälle.
Carpaccio onnistuu lihan lisäksi myös kalasta. Valkoviinissä pikaisesti marinoitu lohi on mukavan aromaattista. Toimisi tähän muutkin kalat, joita voi syödä raakana.
Appelsiinin ja fenkolin liitto on insalata di arancen yllättävä, mutta erityisen hyvä, syvin olemus. Tämä sisilialainen salaatti kuuluu myös joulupöytään.
Missoltini on Comojärvessä elävä kala, joka säilötään kuivaamalla ja puristamalla. Herkku sopii erityisesti polentan kanssa tarjottavaksi. Kalana missoltini sopii myös jouluaattopöytään, vaikka onkin pohjoisesta kotoisin.
Munakoiso alla parmigiana on klassikkoruoka, joka sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Vaikkei se sisälläkään kalaa, se on oiva lisä jouluaattoillalliselle.
Sisilian maut, eli pinjansiemet, rusinat, valkosipuli ja persilja, kohtaavat tässä jälleen kalan. Tavallisesta silakasta tulee näyttävä ja herkullinen. Muista kuitenkin käyttää tuoreita laakerinlehtiä.
Kaapissa oli pian pilalle meneviä punajuuria, joille piti löytää käyttöä. Hesari kertoo hyvän reseptin punajuuriterriinille, josta tässä hieman muunneltu versio.
400 g
punajuuria
125 g
smetanaa
1
punasipuli
1/2 dl
valkoviiniä
1 tl
kynteliä
1/2 tl
valkopippuria
1 1/2 rkl
voita
2
kananmunaa
1/2 tl
suolaa
Punajuuriterriinin ainekset.
Pilko punajuuri parin sentin paloiksi ja siivuta sipuli.
Lämmitä voi pannulla ja kuullota sipulia punajuurten kera. Lisää sitten smetana ja mausteet. Lisää valkoviini, kun seos näyttää kuivahtavan. Hauduta koko joukko niin, että punajuuret ovat kypsiä.
Soseuta seos tehosekoittimella. Kun muut osat ovat tasaista massaa, lisää sekaan kananmuna. Sekoita kananmunakin sekaan tehosekoittimella.
Täytä pieni uunivuoka terriinimassalla. Täytäsitten suurempi uunivuoka puolilleen kuumalla vedellä. Upota pienempi uunivuoka veteen ja laita uuniin 175 asteeseen. Kypsentyminen kestää noin 45 minuuttia.
Mikäli uunivuoalle ei ole kantta, pinnalle muodostuu kalvo jonka voi poistaa. Kannen kanssa kalvoa ei muodostu.
Seuraavaksi pinnalle täytyy tehdä puolukkakastike.
2 dl
puolukoita
1 rkl
sokeria
1 rkl
vettä
Puolukkakastikkeen ainekset.
Lämmitä kasarissa puolukat, sokeri ja vesi. Murskaa puolukoita lastalla. Kun puolukoita lämmittää kymmenisen minuuttia, seos suurustuu itsestään.
Kaada puolukkakastike jäähtyneen terriinin päälle tasaiseksi kerrokseksi.
Tataki, たたき, on japanilainen tapa valmistaa näyttävän näköistä kalaa, mutta joskus myös lihaa. Tatakissa kala tai liha paahdetaan erittäin pikaisesti joka puolelta, ja kylmennetään sitten nopeasti. Näin pelkästään pinta tulee paistettua, ja keskusta jää raa-aksi. Tatakiin sopii hyvin lohi, tonnikala tai vaikka nauta.
Itse paistamisessa kannattaa käyttää apuna astiaa, jossa on kylmää vettä. Kun kala tai liha on pinnastaan kypsää joka sivulta, tiputa liha veteen. Näin kypsyminen ei etene syvemmälle, ja pintaan tulee tarkkarajainen kypsynyt kerros.
Paistamisen jälkeen kala tai liha siivutetaan ohuiksi siivuiksi, ja voidaan marinoida. Marinadiin voi käyttää esimerkiksi riisiviinietikkaa, soijakastiketta tai inkivääriä.
Miso dengaku, 味噌田楽, on joukko japanilaisia ruokalajeja, jossa makea misokastike maustaa esimerkiksi vihanneksen, tofun tai kalan. Nasu no dengaku, ナスの田楽, eli misokastikkeella maustettu paahdettu munakoiso, on erityisen hyvä esimerkki näistä ruokalajeista. Just One Cookbook kertoo myös muita hyviä käyttökohteita, kuten tofu ja retikka.
2
pientä tai keskikokoista munakoisoa
öljyä
2 rkl
misotahnaa
2 rkl
sokeria
1 rkl
sakea
1 rkl
miriniä
1/2 rkl
riisiviinietikkaa
Nasu dengakun ainekset.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Halkaise munakoisot. Tee veitsellä ristiin viiltoja munakoison halkaistuun pintaan. Laita uunipellille leivinpaperi ja levitä reilusti öljyä neljään kohtaan. Laita munakoisot halkaistu pinta alaspäin öljyttyihin kohtiin. Paahda munakoisoja uunissa puolisen tuntia, kunnes munakoison liha on kypsää.
Munakoiso ennen ja jälkeen paistamisen.
Tällä välin tee miso dengaku: Sekoita sokeri, misotahna, mirin, etikka ja sake keskenään kattilassa. Lämmitä kastiketta kunnes kastike kuplii. Keitä hetkisen aikaa, niin että kastike saa hieman aromia sokerin ja mison reagoidessa.
Käännä kypsät munakoisot halkaistu puoli ylöspäin ja levitä kullekin neljäsosa miso dengakusta. Paahda munakoisoja vielä hetki uunissa niin, että miso dengaku alkaa kuplia.
Shkmeruli, შქმერული, on georgialainen smetanapohjainen (tai itseasiassa usein maito-) kanapata. Se on aineksiltaan vähäistä sukua stroganoffille: liha muhitetaan herkulliseksi maitorasvaisessa liemessä. Poikkeuksena on vain se, että shkmeruli tehdään kanasta, ja sisältää reilusti valkosipulia. Paljoa muuta pata ei sisälläkään!
Grillaa kanan paistileikkeet tai vaihtoehtoisesti ruskista ne pannulla. Jos ruskistat kanat pannulla, huuhtele pannu vedellä ja laita huuhteluvesi kattilaan. Lämmitä kattilassa smetana, ja lisää joukkoon pieneksi silputtu valkosipuli ja paistetut kanan paistileikkeet. Mausta suolalla ja hmeli sunelilla ja anna muhia puolisen tuntia.
Aguachile on eräs cevichen tapainen ruoka, jossa tällä kertaa katkaravut kypsennetään limemehussa. Cevicheen verrattuna erilaista on muiden ainesten lisääminen: aguachilessä vihreästä jalapeñosta ja korianterista tehdään tehosekoittimessa tahna, joka maustaa katkaravut. Resepti perustuu osin tähän reseptiin.
180 g
katkarapuja
1/2
punasipuli
1
valkosipulinkynsi
2
vihreää jalapeñoa
1/2 puskaa
korianteria
1 dl
limemehua
suolaa
Aguachilen ainekset.
Pakastekatkaravut käyvät tähän hyvin. Parhain lopputulos tulee tiikerikatkaravun pyrstöistä, mutta ne ovat tavallisiin katkarapuihin verrattuna suhteettoman kalliita. Jos käytät tiikerikatkarapuja, halkaise ne ensin.
Levitä katkaravut lautaselle ja levitä niiden päälle puolet limemehusta. Anna katkarapujen kypsyä parikymmentä minuuttia. Ripottele päälle suolaa.
Sekoita sitten tehosekoittimessa jalapeñot, loppu limemehusta, korianteri ja valkosipuli. Tee aineksista tasainen liemi.
Siivuta punasipulit ohuiksi tikuiksi kuten kuvassa. Laita ne hetkeksi veteen, jossa on suolaa ja tilkka etikkaa.
Laita sitten katkaravut tarjoiluastiaan, kaada korianteri-jalapeñomausteliemi päälle ja koristele punasipulilla. Tarjoile vaikkapa nachojen kera.
Nälkä 