Avainsana: Suomi

Kategoriat
Alkuruoka Lisäke Resepti Suomi

Punajuuriterriini

Kaapissa oli pian pilalle meneviä punajuuria, joille piti löytää käyttöä. Hesari kertoo hyvän reseptin punajuuriterriinille, josta tässä hieman muunneltu versio.

400 gpunajuuria
125 gsmetanaa
1punasipuli
1/2 dlvalkoviiniä
1 tlkynteliä
1/2 tlvalkopippuria
1 1/2 rklvoita
2kananmunaa
1/2 tlsuolaa
Punajuuriterriinin ainekset.

Pilko punajuuri parin sentin paloiksi ja siivuta sipuli.

Lämmitä voi pannulla ja kuullota sipulia punajuurten kera. Lisää sitten smetana ja mausteet. Lisää valkoviini, kun seos näyttää kuivahtavan. Hauduta koko joukko niin, että punajuuret ovat kypsiä.

Soseuta seos tehosekoittimella. Kun muut osat ovat tasaista massaa, lisää sekaan kananmuna. Sekoita kananmunakin sekaan tehosekoittimella.

Täytä pieni uunivuoka terriinimassalla. Täytäsitten suurempi uunivuoka puolilleen kuumalla vedellä. Upota pienempi uunivuoka veteen ja laita uuniin 175 asteeseen. Kypsentyminen kestää noin 45 minuuttia.

Mikäli uunivuoalle ei ole kantta, pinnalle muodostuu kalvo jonka voi poistaa. Kannen kanssa kalvoa ei muodostu.

Seuraavaksi pinnalle täytyy tehdä puolukkakastike.

2 dlpuolukoita
1 rklsokeria
1 rklvettä
Puolukkakastikkeen ainekset.

Lämmitä kasarissa puolukat, sokeri ja vesi. Murskaa puolukoita lastalla. Kun puolukoita lämmittää kymmenisen minuuttia, seos suurustuu itsestään.

Kaada puolukkakastike jäähtyneen terriinin päälle tasaiseksi kerrokseksi.

Kategoriat
Pikaruoka Resepti Suomi Yhdysvallat

HK:n sininen musubi

Spam, joka muistuttaa hieman kotoisaa nötköttiä, on Tyynellämerellä, erityisesti Havaijilla, edelleen suosiossa. Spam on porsaanlihasta tehty säilyke, kun taas kotoisa nötkötti eli naudan- ja porsaanlihasäilyke sisältää enemmälti naudanlihaa. Kummassakin valmisteessa liha on joka tapauksessa jauhettua.

Spam on levinnyt jopa Etelä-Koreaan, jossa se toimii budae jjigae -padan ainesosana. Havaijilla spam kuuluu kuitenkin erään onigiri-tyyppisen ruokalajin olennaiseksi osaksi. Kyseessä on spam musubi: onigiri, jossa riisin lisäksi on siivu spamia.

Spam ei lähtökohtaisesti ole ruokahalua herättävä raaka-aines. Tölkkiin säilötty liha epäilyttää. Suomessa meillä on kuitenkin ominaisuuksiltaan hieman vastaava valmiste: HK:n sininen, HK blå. On siis kokeiltava HK:n sininen musubin valmistusta.

HK:n sinisen kanssa toimii lisukkeena myös wasabi. Wasabin, piparjuuren ja sinapin yhdistävä tekijä on allyyli-isotiosyanaatti, joka aikaansaa kunkin aineksen pistävän tulisen aromin. Miksei toisaalta väkevä sinappi sopisi HK:n sininen musubin kumppaniksi!

sushiriisiä
norimerilevää
HK:n sinistä
soijakastiketta
(teriyakikastiketta tai unagikastiketta)
HK:n sininen musubin ainekset.

Leikkaa HK:n sinisestä mahdollisimman suora pätkä. Siivuta tämä pätkä niin, että saat mahdollisimman suorakulmaisia paloja. Yhdestä pätkästä saa vähintään yhden ja mahdollisesti jopa kolme kauniinnäköistä palaa.

Marinoi HK:n sinistä soijakastikkeessa puolisen tuntia.

Tee sushiriisistä samankokoisia levyjä, kuin HK:n sinisestä tehdyt palaset ovat.

Leikkaa norimerileväarkista kapeita, sentin leveitä nauhoja.

Grillaa HK:n sinisen palat kauniin ruskeiksi. Sivele grillatessa HK:n sinisen päälle joko teriyakikastiketta tai unagikastiketta. Käytä jokseenkin jähmeää kastiketta, jotta kastike jää HK:n sinisen pintaan. Tällä saadaan HK:n siniseen vähän makua.

Kokoa musubi laittamalla riisilevy ja paistettu HK:n sininen-viipale päällekkäin. Kääri niiden ympäri sitten norimerilevänauha.

Tarkoile wasabin tai väkevän sinapin kera.

Ei huono!

Kategoriat
Pääruoka Resepti Suomi

Särä

Särä valittiin jo 1970-luvulla yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Särä on eteläkarjalainen lammasruoka, jossa lammas valmistetaan puisessa säräkaukalossa. Säräkaukalo tuo ruokaan hieman savuaromia.

En veistänyt säräkaukaloa itse, vaan tilasin sen Lions Club Lemiltä. Hyvin toimii! Säräperinne elää vahvimpana Lemillä, jossa särää saa myös useammasta ravintolasta.

Särä tarkoittaa sekä puista kaukaloa, jossa ruoka valmistetaan, sekä itse ruokalajia. Särän ainekset ovat yksinkertaiset: lammasta, suolaa ja perunoita. Muuta ei tarvitsekaan!

Särä pitäisi valmistaa leivinuunissa, mutta valmistus onnistuu myös tavallisessa uunissa.

2 kglampaan paistia
150-250 gmerisuolaa
1/2 lvettä
1 kgperunoita
Särän ainekset.

Särän valmistus vaatii aikaa. Ensin lampaanliha on suolattava suolaliemessä. Yleensä resepteissä käytetään noin 10 % suolaa lampaanlihan painoon nähden. Hieman pienempikin määrä, 5-10% välillä, kuten tässä reseptissä, toimii kuitenkin myös.

Tyypillisissä resepteissä suola hierotaan lihan pintaan, mutta minusta suolaliemellä saa tasaisemman suolauksen. Suolaliemen suolapitoisuuden on hyvä olla sama kuin suolan suhde lihaan tavallisessa suolauksessa. Liuota suola veteen ja upota lammas nesteeseen. Laita liha suolautumaan jääkaappiin useammaksi päiväksi. Kahdesta neljään päivään on hyvä aika.

Kun valmistuksen aika tulee, huuhtele lampaan pinnasta ylimääräinen suola pois kiehuvalla vedellä. Asettele lammas kaukaloon ja laita uuniin.

Leivinuunissa kaukalon alle tulee laittaa tuoreita leppäpulikoita, jotta kaukalo ei pala koskiessaan uunin pohjaan. Lepästä tulee lisäkai hyvää savuaromia lihaan.

Ruoka-aineiden hankintaa.

Leivinuunin kannattaa alussa olla hieman yli 200 astetta. Tavallisessa uunissa särä pitää ruskistaa noin 250-300 asteessa kummaltakin puolelta, ja muu kypsennys tapahtuu 175 asteessa. Ruskistukseen kannattaa varata aikaa puolisen tuntia. Puolessa välissä liha käännetään. Kun puoli tuntia on kulunut, laita kaukalon päälle folio.

Itse kypsennyksessä menee 4-5 tuntia. Kun liha alkaa hajoamaan, laita sen alle puoliksi keitetyt perunat. Perunat imevät lientä itseensä ja samalla kypsyvät.

Kun perunat ovat läpikypsiä ja särä hajoaa, kaikki on valmista. Tarjoile suoraan säräkaukalosta.

Kategoriat
Lisäke Resepti Suomi

Tillivoi

Vispattu voi levittyy paremmin kuin pelkkä voi, suoraan jääkaapistakin otettuna. Pieni vesitilkka voin seassa aikaansaa vispatessa emulsion. Kesällä vispattuun voihin on hyvä lisätä mausteeksi tilliä. Tillivoi sopii erityisen hyvin uusien perunoiden kera!

100 gvoita
1 rklkylmää vettä
1 rklpieneksi silputtua tilliä
Tillivoin ainekset.

Anna voin lämmetä pöydällä parikymmentä minuuttia. Lisää sitten vesi ja vispaa voista vatkaimella vaaleaa vaahtoa (katso kuva alla).

Vispattua voita.

Silppua tilli pieneksi silpuksi ja lisää se voihin. Sekoita tasaiseksi.

Säilytä jääkaapissa.

Kategoriat
Resepti Suomi

Karjalanpiirakat

Martoilla on hyvä resepti karjalanpiirakoista. Marttojen reseptissä kuorien taikina on erityisen hyvä: se ei tartu työpöytään tai kaulimeen, eikä hajoa rypytettäessä. Riisipuurotäyte ei kuitenkaan ole optimaalinen, ja loppukäsittelystä puuttuu voimaitoon upottaminen.

Valmista ensin täyte, sillä riisipuurossa kestää jonkin aikaa.

2 dlpuuroriisiä
2 dlvettä
1 ltäysmaitoa
3/4 tlsuolaa
1kananmuna
Täytteen ainekset.

Keitä riisipuuro kuten tavallisestikin: laita kattilaan vesi ja riisi, ja keitä niin että vesi ineytyy ja haihtuu. Lisää sitten maito ja hauduta puuroa tunnin verran.

Lopuksi lisää suola. Puurotäyte saa olla suolaisempaa kuin riisipuuro.

Kun puuro on kylmentynyt, sekoita joukkoon kananmuna.

3 dlkarkeita ruisjauhoja
1 dlvehnäjauhoja
1 1/2 dlkylmää vettä
1 tlsuolaa
1 rklöljyä
Kuorten taikina.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja sitten niihin vesi ja öljy. Sekoita tasaiseksi massaksi. Taikina on valmista!

Kauli taikina ruisjauhotetulla työpöydällä noin puolen sentin paksuiseksi. Ota siitä sitten kakkaroita käyttäen vaikkapa ylösalaisin käännettyä juomalasia.

Laita kakkarat talteen pinoihin niin että väleissä on riittävästi ruisjauhoa, etteivät ne tartu toisiinsa.

Kakkaroita ja valmiiksi kaulittuja kuoria.

Kauli kakkaroista kuoria. Jos teet puikulamaisia, riisipuuroa ei jää keskeltä paljonkaan näkyviin. Jos teet ympyrämäisiä, saat enemmän riisipuuroa näkyviin keskelle.

Liikaa täytettä.

Laita hieman puurotäytettä kunkin kuoren keskelle. Ohut kerros riittää. Käännä sitten kuoren reunat kahdelta vastkkaiselta sivulta täytteen päälle ja rypytä. Rypytyksen voi tehdä joko painellen tai nipistellen, ja kummallakin metodilla saa aikaan erinäköisiä piirakoita.

Valmistunut mutta edelleen raaka piirakka.

Paista piirakat uunissa 300 asteessa. Paistaminen kestää noin 10-15 minuuttia, mutta seuraa, etteivät piirakat pala. Ensimmäisten piirakoiden paistuessa valmista voimaito.

4 dlmaitoa
50 gvoita
Voimaidon ainekset.

Sulata voi ja sekoita siihen maito.

Upota piirakat kuumina suoraan uunista voimaitoon. Nopea upotus riittää.

Kerää upotetut piirakat kulhoon ja odota hetki, että upotuksesta jäänyt voimaito imeytyy kunnolla piirakoihin.

Tarjoile voin, munavoin tai vaikkapa aiolin kera.

Kategoriat
Hankinta Lisäke Pohja Resepti Säilyke Suomi

Fermentoidut suppilovahverot

Kun suppilovahverokasvustoon törmää, saa usein kerralla ämpärin täyteen samasta metsän nurkasta. Suppilovahverot sopivat moniin ruokiin, mutta fermentoituina niiden maku pääsee kerrassaan vapaaksi! Fermentoidun suppilovahveron tuoksu tai maku ei ole liian vahva, vaan tuo juuri sopivasti niiden parhaat puolet esiin.

Sienten pinnalla luontaisesti oleilevat maitohappobakteerit lähtevät sopivassa suolavedessä lisääntymään ja sienet fermentoituvat mukavan happamiksi. Sopiva suolataso on 2-5% joko nesteestä tai kokonaismassasta.

5 dl eli 200 gsuppilovahveroita
1 dl eli 100 gvettä
2 tl eli 10 gsuolaa
Fermentoimisaineet.

Perkaa suppilovahveroista tarkasti multa pois. Laita ne sitten sopivaan purkkiin suhteellisen tiiviisti. Liuota suola veteen ja kaada suolavesi sienten päälle. Jos sienet eivät peity, painele niitä tiiviimmäksi tai lisää hieman vettä. Pidä huoli, että neste on huomattavan suolaista, jotta huonojen mikrobien kasvu estyy. Vain hyvät maitohappobakteerit ovat haluamiamme mikrobeja. Sienten pitää myös olla nesteen alla, etteivät ne hapetu turhaan. Hapettuessa sieni tummuu epämiellyttävän näköiseksi.

Pidä sieniä viitisen päivää huoneenlämmössä. Sienten sekaan pitäisi muodostua huomattavasti kuplia. Jos vedenpinta laskee, lisää hieman vettä mutta huolehdi suolapitoisuuden pysymisestä tarpeeksi korkeana.

Kategoriat
Italia Pääruoka Raaka-aineet Resepti Suomi

Kitkan viisas pizzatäytteenä

Muikku (Coregonus albula) on ehdottomasti yksi Suomen parhaista kaloista. Muikku on lohikala, joten se on jonkun verran rasvainen. Tämä lisää myös muikun makua.

Kitkan viisas on kitukasvuinen muikku Kitkajoen vesistöstä Posion ja Kuusamon alueelta. Kitkan viisaalla on muista muikuista poiketen rustoisempi, eli pehmeämpi, luusto.

Kitkan viisaalla on muutaman muun suomalaisen ruokatuotteen tavoin alkuperämerkintä, suojattu alkuperänimitys (SAN). SAN on vastaava kuin valitettavasti tutummat italialainen Denominazione di Origine Protetta (DOP) -merkintätai ranskalainen Appellation d’Origine Controleé (AOC) -merkintä.

Päätön Kitkan viisas suolaan säilöttynä.

Pohjoisen kaupoista löytyy usein Kitkan viisasta suolamuikkuna. Suolamuikut on säilötty väkevään suolaveteen, ja säilyvät tuoretavaraa huomattavasti pidempään. Suolamuikkujen tuoksu on hyvin tuore, mutta maku hivenen tuoremuikkua voimakkaampi.

Ulkonäkö myöten suolamuikku toimii mielestäni samantapaisena ruoka-aineena kuin sardelli. Tätä kautta se sopiikin hyvin samanlaisiin käyttökohteisiin! Koska suolamuikkua ei ole fermentoitu kuten säilötty sardelli, ei se toimi niinkään umamin vaan herkullisen kalan maun lähteenä.

Sardelli toimii hyvin pizzatäytteenä, joten miksipä ei suolamuikkukin? Ja toimiihan se! Pieni käsittely on kuitenkin paikallaan. Suolamuikku on niin suolainen, että ilman pientä liotusta se nostaa ruoan kuin ruoan suolapitoisuuden tavallisen makuaistin sietokyvyn äärirajoille. Liota suolamuikkua runsaassa vedessä puolisen tuntia ennen käyttöä. Lisää suolamuikkuja pizzaan myöa kohtuudella: yhden henkilön pizzaan riittää hyvin 5-7 suolamuikkua, vaikka ne pieniä ovatkin.

Viisas pizzapala.
Kategoriat
Keitto Pääruoka Resepti Suomi

Lohikeitto

Lohikeitto ei erityisesti tarvitse esittelytekstiä. Hyvässä lohikeitossa on kuitenkin yksi tärkeä seikka: ajoitus. Lohta ei pidä keittää niin kauan, että lohenpalat hajoavat. Perunatkin on parempi keittää niin, ettei keitosta tule perunavelliä.

600 glohta kuutioina
600 gperunaa
1porkkana
1sipuli
1.5 lvettä
3 dlkermaa
2-3 rklkalakastiketta
1 tlkynteliä
1 tlmeiramia
1 tlvalkopippuria
50 gvoita
tillinvarsia
tilliä
suolaa
Lohikeiton ainekset.

Kuori ja pilko perunat. Kuori porkkana ja jätä se kokonaiseksi, ja tee sama sipulille. Sido tillinvarret kuumuutta kestävällä narulla, esimerkiksi puuvillanarulla.

Laita perunat, porkkana, sipuli, tillinvarret, kuivat mausteet suolaa lukuunottamatta ja kalakastike veteen sopivan kokoisessa kattilassa. Keitä perunoita niin kauan, että ne ovat kypsiä mutta edelleen hyvin kiinteitä.

Poista lohesta nahka ja ruodot. Pilko se isohkoiksi, perunanpalojen kokoisiksi kuutioiksi.

Noin kymmenen minuuttia ennen tarjoilua lisää lohenpalat keittoon. Lisää myös kerma ja voi.

Kun lohi on kypsää mutta edelleen koossa, keitto on valmis!

Kategoriat
Kiina Pääruoka

Puuduttavan tuliset muikut

Kesälomalla lähikaupoista parinkymmenen kilometrin päästä löytyy helposti pieniä muikkuja, joskus jopa aitoja Kitkan viisaita. Vaikka perinteinen frittimuikku hyvää onkin, ei samaa annosta jaksa syödä loputtomiin.

Fuchsia Dunlop kirjoittaa The Food of Sichuan-kirjassaan má là zi yū -ruokalajista, 麻辣子鱼, jossa pikku kalaset marinoidaan, friteerataan ja kuorrutetaan puuduttavan tulisella chiliöljyllä. Tämä reseptihän sopii hyvin myös muikuille!

400 gmuikkuja
3 cminkivääriä isoina paloina
2kevätsipulia isoina paloina
1 rklshaoxing-riisiviiniä
1 tlsuolaa
1 rklgochugaru-chilirouhetta
1-2 tlpaahdettua, jauhettua sichuaninpippuria
3-4 dlruokaöljyä uppopaistamiseen
1-2 dlperunajauhoja
Ainekset viisaiden pään menoksi.

Jos muikuissa on pää, ota päät irti.

Viisaat päät yhdessä.

Pilko inkivääri isoiksi paloiksi ja purista ne veitsen lavalla rikki. Tee sama kevätsipuleille. Sekoita muikut, inkivääri, kevätsipulit, shaoxing-riisiviini ja suola. Anna muikkujen maustua ainakin vartin verran.

Kun kalat ovat maustuneet, ota inkivääri, kevätsipulit ja mahdolliset nesteet pois. Sekoita perunajauhoihin niin, että kukin muikku saa jauhokuorrutuksen.

Kuumenna öljy niin kuumaksi, että leivänpala ruskistuu noin puolessa minuutissa. Öljyä on hyvä olla vähintään noin 3-4 dl. Paista sitten muikut erissä ja laita valmiit muikut lautaselle odottamaan.

Muikkuja friteerauksen jälkeen.

Lopuksi kuumenna 4-6 rkl paistoöljyä ja lisää öljyyn chilirouhe. Paista noin kymmenisen sekuntia ja lisää sichuaninpippuri. Sekoita mausteöljyyn paistetut muikut niin, että kukin muikku saa öljykerroksen.

Tarjoiltaessa lisää ainakin suolaa, mutta myös sichuaninpippuria kannattaa lisätä.

Valmis annos.
Kategoriat
Hankinta Mauste

Kotimaiset laakerinlehden korvikkeet

Laakerinlehti tuo makuun syvyyttä useissa ruoissa. Sen maku on hieman karvas ja pihkainen, tuoreena jopa hedelmäinen. Etelä-Euroopassa tuoreita laakerinlehtiä on loputtomasti, kun oman pihan aita saattaa olla ovelasti kasvatettu laakeripuusta. Harmillista, että meillä Suomessa ei kasva vastaavia kasveja. Vai kasvaako?

Katajanoksa

Moni tuntee katajanmarjan erityisesti riistaruokien mausteena. Katajanmarjassa kiteytyy karvaus ja pihkaisuus, mutta monissa ruoissa, vaikkapa tavallisen kanan kanssa, katajanmarja on usein liikaa tai peittää muut maut alleen.

Katajanoksa sen sijaan, vaikkapa raakojen marjojen kera, on huomattavasti miedomman makuinen. Oksasta itsestäänkin erottuu siitä tehtyyn liemeen hieman katajaista aromia. Mielestäni katajanoksalla saa hyvin korvattua lakerinlehden tarvittaessa.

Katajanoksa liemessä.

Katajanoksaa käytetään laakerinlehden tapaan: laita se ensin liemeen joksikin aikaa, ja ota pois ennen syömistä. Jos teet vaikkapa kastiketta, katajanoksaa kannattaa uuttaa kirkkaassa, vähän sattumia sisältävässä liemessä ja käyttää uutettu vesi kastikkeeseen. Katajan neulaset ovat pieniä ja huomaamattomia mutta todella teräviä. Niitä ei halua valmiiseen ruokaan.

Oksia kerätessä on muistettava, etteivät jokamiehenoikeudet päde niihin. Oksankerääjällä on oltava maanomistajan lupa keräilyynsä.

Raaka lehtikuusen käpy

Raakoja käpyjä.

Kypsymättömissä kävyissä tiivistyy pihkaisuus, mutta se ei ole yhtä voimakasta kuin vaikkapa, no, pihkassa itsessään. Kuusen ja männyn kävyt esiintyvät usein puiden latvaosissa, joskin kallioilla kasvavista männyistä saattaa saada alaoksilta käpyjä. Lehtikuusi sen sijaan useimmiten kasvattaa käpyjä myös alaoksillaan, joten mausteisia herkkupalloja on kerääjän saatavilla helpommin.

Raakaa lehtikuusen käpyä on helpompi käyttää ruoissa kuin katajanoksaa. Liemessä, padassa tai kastikkeessa se pysyy koossa vaikka keittäisit käpyä kuinka pitkään. Maku on kuitenkin hyvin samanlainen kuin katajanoksasta saatava.

Itse maku on kuitenkin jopa miedompi kuin katajanoksassa. Käpyjä kannattaa käyttää lukumääränä saman verran kuin laakerinlehtiä.

Maahan pudonneiden käpyjen keräily kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta puusta keräily ei. Näiden keräämiseen tarvitset myös siis luvan maanomistajalta.