Oranssimaljakas (Aleuria aurantia) ei kuulemma ole hyvä ruokasieni, kertoo Wikipedia. Olen tästä eri mieltä. Tavallisten ruokasienien tapaan valmistettuna ei ehkä olekaan, mutta aasialaistyylisemmin se toimii vallan mainiosti!
Ongelmina ovat lähinnä se, että maljakas kasvaa tyypillisesti hiekalla, ja toisaalta maljakkaan hauraus. Hiekka on saatava sienestä mahdollisimman hyvin pois ennen syömistä. Hiekan poisto onnistui suhteellisen hyvin upottamalla maljakkaat veteen ja suihkuttamalla hanasta lisää vettä sekaan. Kun tämän toisti muutaman kerran, suurin osa hiekasta oli poissa.
Lisäksi maljakkaalla on pieni varsi, joka on kerää maata ja mutaa tiukasti mukaansa. Se on varovasti poistettava ennen syömistä (katso alta kuvasta).
Keruu- ja perkaamisprosessin vaiheita.
Koska maljakas ei ole myrkyllinen, sen voi syödä hyvin raakana. Seuraksi sopii dippikastike. Käytin seuraavanlaista reseptiä, joka toimi mainiosti. Määrä oli jopa liikaa mikroskooppiselle määrälle sieniä.
1/2
valkosipulin kynsi pieneksi pilkottuna
1 tl
chinkiang-viinietikkaa
1 tl
soijakastiketta
1 tl
seesamöljyä
1/4 tl
sokeria
1/4 tl
suolaa
Dipin ainekset.
Dippikastikkeen aineet sekoitetaan vain keskenään ja annetaan suolan ja sokerin liueta. Sienten seuraksi sopii ohuiksi siivuiksi leikattu korianteri. Hyvin toimii!
Maljakkaan suutuntuma ei ole sitkeä, kuten voisi kuvitella, vaan itseasiassa hyvin murea. Jauhoinen sieni ei kuitenkaan ole, vaan juuri sopiva.
Jos kaapista löytyy nuudeleita, kimchiä ja gochujang-chilitahnaa, niistä valmistuu pikalounaaksi tai välipalaksi nopeasti bibim guksu, 비빔국수. Bibim guksu on kylmänä tarjoiltava sopivan tulinen nuudelisalaatti.
Kimchiä saa nykyään monista marketeista, ja olen joskus nähnyt Pirkka-versionkin. Kimchin teon voi itsekin aloittaa tuorekimchillä eli geotjeorilla tästä reseptistä. Geotjeorin voi syödä ilman käymisvaihettakin. Geotjeori sopii tähänkin kimchin korvikkeeksi, mutta maku on hieman raikkaampi.
Alla olevassa reseptissä on vain perusnuudelien raaka-aineet. Salaattiin sopii lisäksi erilaisia vihanneksia, kurkkkutikkuja, porkkanatikkuja, ituja ja niin edelleen, sekä keitetty kananmuna.
Tuorekimchi eli tarkemmin sanottuna geotjeori, 겉절이, on nerokas ruokalaji. Kimchi itsessään vaatii päivien valmistusajan. Geotjeorina voit syödä herkullista kaalia jo heti ainesten sekoittamisen jälkeen! Jos geotjeori jää jääkaappiin pidemmäksi aikaa, niin hupsista: maitohappobakteerit ovat aloittaneet jo käymisprosessin ja ollaan matkalla kimchiä kohti.
Kimchissä käytetään usein riisijauhoa. Riisijauho ja vesi myös aikaansaavat massan, joka pysyy hyvin kiinankaalien pinnalla. Uskon riisijauhon myös liittyvän fermentaatioon, sillä se tarjoaa maitohappobakteereille tärkkelystä ruuaksi. Tässä käytän riisijauhon sijaan päärynää. Päärynää näkyy joskus geotjeori– ja kimchi-resepteissäkin, mutta harvemmin.
Kimchissä käytetään usein myös retikkaa. Retikalla on yllättävän voimakas aromi, erityisesti käyneenä, enkä erityisemmin pidä siitä. Jos pidät, voit lisätä sitä tikkuina vaikkapa saman verran kuin porkkanaa. Myös retiisi voisi toimia hyvänä lisänä.
1
kokonainen kiinankaali (n. 800 g)
2
porkkanaa
3
kevätsipulia
2
yksikyntistä valkosipulia
2 cm
inkivääriä
1
päärynä
3 rkl
kalakastiketta
1 rkl
soijakastiketta
1 dl
gochugaru-chilirouhetta
1 tl
sokeria
3 rkl
suolaa
vettä
Geotjeorin ainekset.
Kiinankaalit myydään Suomessa jostain syystä aina puolikkaina. Tähän reseptiin tarvitsee kaksi puolikasta kaalia. Valmistus aloitetaan poistamalla kiinankaalin puolikkaista kanta. Sitten kaali pilkotaan 2-3 cm levyisiin osiin ja laitetaan likoamaan suolaveteen.
Liuota ensin suola pieneen määrään vettä. Lisää sitten kaali ja lisää vettä niin paljon että suurin osa kaalista pysyy veden alla. Anna kaalin suolautua ainakin puoli tuntia, tai vaikka parin tunnin ajan. Sekoita kaalia silloin tällöin.
Tee sillä välin mausteseos. Raasta inkivääri ja päärynä, ja pilko valkosipuli hyvin pieneksi. Siivuta kevätsipuli, sekä valkoinen että vihreä osa. Sekoita tuoreet aineet keskenään ja lisää sitten chilirouhe, kalakastike ja soijakastike. Pelkällä soijakastikkeella geotjeori olisi vegaaninen, mutta mieto kalakastikkeen maku kuuluu geotjeoriin ja kimchiin.
Mausteseosta.
Kuori porkkana ja tee siitä tikkuja joko veitsellä tai mandoliinilla. Kun kaali on suolautunut, kaada sen vesi pois ja sekoita kaaleihin porkkanatikut. Lisää mausteseos ja sekoita se tasaisesti kaaleihin. Parhaiten tämä onnistuu kädellä, mutta chilin värin takia on hyvä käyttää kumihanskaa. Jos sinulla ei ole hanskaa, onnistuu sekoittaminen myös vaikkapa lusikalla, joskin hitaammin.
Nyt geotjeori on valmista käyttöön! Geotjeori on tuoretta muutaman päivän. Sulje geotjeori tiiviiseen rasiaan, niin kolmen päivän kuluttua se lähenee jo kimchiä. Mitä kauemmin säilytät, sitä happamampaa tulee. Ennen kimchiksi muuttumista geotjeori on mielestäni parhaillaan valmistusta seuraavana päivänä. Tällöin maut ovat sopivasti tasoittuneet.
Kiinalaisissa keittokirjoissa esiintyy usein wood ear fungus, lahottajasieni, joka ilmeisesti on Auricularia auricularia-judae, juudaksenkorva. Kiinaksi juudaksenkorva on nimeltään 木耳 eli mù’ěr. Suomessa sientä ei kasva, mutta Ruotsin eteläosissa ilmeisesti ehkä jo kasvaa. Juudaksenkorvaa löytyy kuitenkin helposti, mistäpä muualtakaan, kuin aasialaisista marketeista.
Kuivia juudaksenkorvia.
Kuivat juudaksenkorvat täytyy kosteuttaa vedessä, jolloin ne laajentuvat moninkertaisiksi. Juudaksenkorva ei ole niinkään herkullisen makuinen, vaan mielenkiintoinen koostumukseltaan. Sieni on kiinteä ja narskuva, ja tuo hauskan lisän annokseen. Perinteinen ruokalaji juudaksenkorvista on salaatti, jossa sienen koostumus tulee erityisesti esiin.
Kiehauta vesi. Kaada kiehuva vesi kuivien sienten päälle ja lisää kaksi ruokalusikallista shaoxing-riisiviiniä. Anna liota vähintään puolisen tuntia, mutta älä useampaa.
Pilko sillä välin valkosipuli ja siivuta chili. Sekoita chinkiang-viinietikka, soijakastike, sokeri, valkosipuli ja seesamöljy.
Kun puoli tuntia on kulunut, kaada sienten liotusvesi pois ja huuhtele niitä lisäksi kylmällä vedellä. Valuta vesi tarkasti pois. Sekoita sieniin sitten maustekastike ja chiliviipaleet.
Farinata on ligurialainen pannukakku, joka tehdään kikhernejauhoista. Se toimii mielestäni vähän samantyyppisenä yleisenä välipalana kuin vaikkapa karjalanpiirakka. Koska farinata on tehty kikhernejauhoista, siinä on hiilihydraattien lisäksi myös paljon proteiinia.
Toimivan reseptin löytäminen on ollut vaikeaa. Joko farinata on liian kuiva, tai se ei pysy kasassa. Tässä reseptissä kaikki on kohdallaan.
2 dl
kikhernejauhoja
4 dl
vettä
1 rkl
oliiviöljyä
1 tl
suolaa
Farinatan ainekset.
Farinata valmistetaan vähän samantyyppisesti kuin uunipolenta: uunissa oliiviöljyn kera, ja samaan tapaan kuin lettu: pannulla. Farinatasta tulee kuitenkin kiinteämpi, ja tyypillinen farinata on melko ohut.
Farinatan teko ei ole kovin nopeaa, mikäli haluaa optimaalisen koostumuksen, sillä kikhernejauhoja täytyy paisuttaa suhteellisen pitkään; mitä pitempään, sen parempi. Joissakin resepteissä tuntia pidetään minimiaikana, ja toisissa yön yli paisuttamista. Tällöin voi tapahtua hieman käymistäkin.
Paisuttamista varten jauho, vesi ja suola vispataan keskenään, ja annetaan levätä kulhossa.
Paistamisessa kannattaa käyttää hyvin öljyttyä valurautapannua, jonka pinnasta farinata irtoaa helposti. Tänä resepti aikaansaa kaksi sopivan paksuista farinataa 25cm halkaisijaltaan olevalla valurautapannulla.
Lämmitä ensin uuni grillivastukselle 300 asteeseen. Vispaa tällä välin 1-2 rkl oliiviöljyä taikinan sekaan. Oliiviöljyn pitäisi emulgoitua taikinan sekaan, eikä erottua.
Lämmitä sitten 1-2 rkl oliiviöljyä pannulla, ja kaada puolet taikinasta pannuun. Anna taikinan jähmettyä hetki pienellä lämmöllä, ja siirrä sitten uuniin.
Paista farinataa uunissa niin kauan, että pintaan tulee tummanruskeita läikkiä.
Tämä on hyvä resepti pikaruokaan, joka lisäksi riippuen käytettyjen vihannesten määrästä voi olla suhteellisen terveellinenkin. Vaikka vihanneksia on paljon, öljyä ja suolaa tosin on senkin edestä.
Nuudelikulhot ovat yksinkertaisia herkkuruokia. Riippumatta minkämaalaisena ruoan tekee, perusainekset ovat samat: proteiinia, kastiketta tai lientä, hyviä vihanneksia ja nuudeleita. Tämä nuudelikulhoresepti on niin sitruunaruohoinen, että sitä voinee kutsua vietnamilaiseksi. Proteiinina esimerkkikuvassa toimivat vietnamilaiset bun cha-lihapullat.
Ensinnä on tärkeää valmistaa liemi.
2
yksikyntistä valkosipulia rouheasti pilkottuna
3 cm
inkivääriä siivuina
3 cm
galangaljuurta siivuina
2
salottisipulia rouheasti pilkottuna
1/2 dl
limemehua
1
sitruunaruoho hakattuna
3 rkl
kalakastiketta
2 rkl
kanafondia
1 puska
korianteria, josta pelkät varret
2
laakerinlehteä
1
kaffirlimenlehti
4
tähtianista
1/2 tl
valkopippuria
7 dl
vettä
2 rkl
öljyä
Vietnamilaistyyppisen liemen ainekset.
Lämmitä öljy kattilassa, ei kuitenkaan hirveän kuumaksi. Lisää sipulit, juuret, sitruunaruoho, tähtianikset, laakerinlehdet ja kaffirlimenlehti. Kuullota aineksia hetken aikaa mutta älä anna niiden ruskistua. Lisää sitten vesi, ja oikeastaan kaikki loputkin ainekset. Anna muhia parikymmentä minuuttia, siis sen verran kuin muiden ainesten valmistelussa menee.
Jos liemi ei ole tarpeeksi suolaista, voit lisätä suolaa.
nuudeleita
mungpavunituja
porkkanaa tikkuina
sokeriherneenpalkoja
basilikaa silputtuna
korianterin lehtiä silputtuna (sama puska, josta varret menivät liemeen)
suolapähkinöitä
seesaminsiemeniä
proteiinia, esim. bun cha -lihapullia
lientä
Nuudelikulhon ainekset.
Nuudelikulhon voi rakentaa kukin ruokailija itse pöydässä omien mieltymystensä mukaan. Ylemmässä taulukossa on ehdotuksia raaka-aineiksi kulhoon, mutta tässä vain mielikuvitus ja maku on rajana. Mungpavunidut, sokeriherneenpalot ja porkkana ovat erityisen helppoja raaka-aineita.
Edellisistä porkkana vaatii kuitenkin käsittelyä. Parasta on vetäistä porkkanasta mandoliinilla 1.5 mm terällä tikkuja, jotka ovat samaa kokoluokkaa kuin nuudelit.
Kulhon kokoaminen tapahtuu seuraavasti: Laita kulhon pohjalle nuudelit. Kaada päälle lientä niin, että lientä näkyy nuudelien viereltä kulhossa. Lisää päälle haluttuja vihanneksia. Lisää vihannesten päälle proteiini. Lisää proteiinin päälle yrttejä, pähkinöitä tai siemeniä.
Tämä lihapullaresepti on itse asiassa läheistä sukua lihapullille, joita voisi käyttää vietnamilaisessa bun cha -annoksessa. Mutta nämä lihapullat ovat sen verran hyviä, että ne sopivat myös yleiseksi lihapullareseptiksi! Näitä voi tarjoilla eteläaasialaiseen tyyliin nuudelien ja yrttien kanssa, mutta miksei myös perisuomalaisen perunamuusin kera.
Lihapullien salaisuus on sekä kalakastike että sokeri. Kalakastikkeesta tulee syvän umaminen maku. Sokeri taas saa aikaan karamelisoituneen pinnan, joka on sekö maukas että kaunis.
700 g
sika-nautajauhelihaa (yli 20% rasvaa)
2 rkl
kalakastiketta
4 tl
sokeria
2
yksikyntistä valkosipulia murskattuna
2
kevätsipulin vihreää osaa pieneksi silputtuna
(1 tl
pieneksi murskattua sitruunaruohoa tai sitruunaruohomurskaa purkista)
1/2- 1 tl
suolaa
1/2 tl
valkopippuria
3 rkl
öljyä paistamiseen
Lihapullien ainekset.
Pilko valkosipuli ja kevätsipuli hyvin pieneksi. Valkosipulin voi jopa murskata valkosipulipuristimella tätä varten, niin lihapullien sekaan ei jää isompia palasia.
Sekoita sikanautajauhelihaan kaikki muut ainekset paitsi öljy. Sekoita ainekset kunnolla sekaisin, mutta yritä pitää jauhelihan rakenne suurirakeisena. Älä siis vatkaa liian kauaa.
Sitruunaruohoa voi käyttää, jos haluaa lihapullista erityisen aasialaisen makuisia. Minusta sitruunaruoho sopii ehkä paremmin liemeen, jos lihapullat tarjoillaan esimerkiksi nuudelikulhon osana.
Muotoile lihapulliata keskikokoisia lättäniä pihvimäisiä lihapullia. 700 grammasta lihaa lihapullia tulee noin 15 kappaletta.
Kuumenna öljy pannulla ja paista lihapullia niin kauan, että ne paistuvat ja karamelisoituvat melko tummanruskeiksi kummaltakin puolelta. Noin 3-4 minuuttia per puoli riittää hyvin.
Nykyään hummusta ei tarvitse itse tehdä hyvää saadakseen, koska tavallisesta marketistakin löytää hyvälaatuista. Toisin oli vaikkapa kymmenenkin vuotta sitten. Hummusta saa kuitenkin tehtyä kotona huomattavasti halvemmalla, kuin valmiiksi kaupasta ostamalla. Ja maku on vähintään yhtä hyvä.
Tarvitsen vain kunnollisen tehosekoittimen. Alle 1000 watin tehosekoittimella ei kannata lähte hummuksen valmistukseen. Tästä on muistona useampia 500 watin tehosekoitinten palaneita moottoreita. Kunnon hummus on sen verran jäykkää, että sitä ei pienillä tehoilla pyöritetäkään.
Ongelmallisinta hummuksessa on saada seos tarpeeksi löysäksi, että se liikkuu tehosekoittimessa, ilman turhaa öljyä ja liikaa vettä. Turha öljy tekee hummuksesta turhan rasvaista, kun taas turha vesi tekee hummuksesta, no, vetistä.
250 g
kikherneitä
1 rkl
tahinia
1/2
yksikyntistä valkosipulia murskattuna
1/3 rkl
juustokuminan siemeniä paahdettuna ja jauhettuna
1/2 dl
hyvää oliiviöljyä
1/4 dl
sitruunamehua
1/4 dl
vettä
3/4 tl
suolaa tai maun mukaan
mustapippuria maun mukaan
Hummuksen ainekset.
Sekoita kaikki ainekset lukuunottamatta suolaa, mustapippuria ja juustokuminaa tehosekoittimessa. Auta sekoittumista lusikalla varoen, muista tällöin pitää tehosekoitin pois päältä.
Voit lisätä öljyä, vettä tai jopa sitruunamehua, jos seos ei lähde liikkeelle sekoittimessa. Lisää kuitenkin vähä kerrallaan. Sekoita lopuksi tasiseksi tahnaksi.
Mausta lopuksi suolalla, mustapippurilla ja juustokuminalla. Kannattaa muistaa, että juustokumina on pannulla paahtamisen jälkeen paremman makuista ja vähemmän kitkerää kuin ilman paahtamista. Paahtaminen siis kannattaa!
Pilko perunat lohkoperunoiksi. Sekoita sekaan öljyä ja svanetilaista suolaa sen verran, kuin käyttäisit tavallista suolaa. Paista perunat 200 asteessa kypsiksi.