Karhunliha on melko tummaa, tiivistä ja joskus myös riiistaisen aromikasta. Koska karhunlihassa on usein trikiinejä, se on aina kypsennettävä vähintään yli 70 asteeseen trikiinien tappamiseksi. Ylikypsäksi kypsennys sopiikin karhunlihalle erityisen hyvin myös käytännön syistä.
Karhunliha on sen verran erikoista, että sen erityisestä mausta kannattaa nautiskella. Sitä ei kannata peittää kummemmin mausteilla, joten tässä padassa on hyvin yksinkertaiset ja perisuomalaiset mausteet.
n. 2 kg
karhun paistilihaa
5 dl
vettä
3 rkl
voita
1
iso sipuli
8
katajanmarjaa
8
maustepippuria
1/2 rkl
mustapippureita
2 1/2 tl
suolaa
persiljaa
Silppua sipuli pieneksi.
Pilko karhunliha viiden sentin kuutioiksi ja ruskista ne voissa.
Ruskista myös sipulit ja siirrä sipulit ja ruskistettu liha uuniin sopivaan pataan.
Chiles en nogada – maustetulla lihalla, manteleilla, rusinoilla ja omenalla täytetyt poblano-chilit kermaisessa saksanpähkinäkastikkeessa – on Meksikon kansallisruoan maineessa. Vihreä chilipaprika, valkoinen kastike ja päälle ripotellut granaattiomenan siemenet kuvastavat Meksikon lipun värejä.
Annoksessa käytetty perinteinen paprika on poblanochili, mutta niitäpä ei koskaan saa tuoreina Suomesta. On siis korvattava poblanochili tavallisella vihreällä paprikalla. Koska poblanochili on hieman tulinen ja tavallinen vihreä paprika taas ei, täytyy tulisuutta säätää lisäämällä täytteeseen cayennepippuria.
Valkoisen saksanpähkinäkastikkeen salaisuutena on kuoritut saksanpähkinät. Kuorimisella ei tässä nyt tarkoiteta pähkinän varsinaisia kuoria, vaan sitä syötävän saksanpähkinän päällä olevaa ohutta kuorta. Kuori on kitkerä ja aikaansaa liikaa ruskeaa väriä kastikkeeseen, jonka täytyisi olla puhtaan valkoinen. Kuoren poistaminen ei ole kovin yksinkertaista, vaan pienenkin saksanpähkinämäärän kuoriminen vie kauan. Mikäli haluaa eroon kuorimisesta, saksanpähkinät voi ehkä korvata manteleilla – tässä kuitenkin kastikkeen maku hieman muuttuu.
Paprika täytetään picadillolla, joka on maustettu jauhelihan, hedelmien ja pähkinöiden seos. Picadilloa voi syödä erikseen riisin kera, mutta sitä käytetään myös erilaisina täytteinä seka vihanneksiin että tortilloihin ja vastaaviin. Tyypillinen liha on joko nautaa tai naudan ja porsaanlihan seosta. Hedelminä chiles en nogadan picadillossa on sekä omenaa, päärynää, persikkaa että rusinoita, ja pähkinänä manteleita.
300 g
creme fraichea
150 g
saksanpähkinöitä
50 g
tuorejuustoa
1 1/2 rkl
sokeria
1/4 tl
kanelia
ripaus
suolaa
maitoa
Kiehauta vettä. Kaada kiehuva vesi saksanpähkinöiden päälle ja anna jäähtyä tunnin verran.
Saksanpähkinöiden kuoret.
Poista jokaisesta saksanpähkinästä paperinohut kuori. Parhaiten tämä onnistuu kynsillä tuskallisesti repimällä. 150 gramman kuorimiseen menee yhdeltä ihmiseltä noin tunnin verran.
Liotetut kuoritut saksanpähkinät.
Liota kuorittuja saksanpähkinöitä maidossa yön ylitse.
Valuta saksanpähkinöistä pois maito. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi tahnaksi.
Valmis nogada.
250 g
porsaan- tai sikanautajauhelihaa
1
pieni sipuli
3
valkosipulinkynttä
2 rkl
voita
1 tl
kanelia
1/8 tl
neilikkaa
1/2 tl
mustapippuria
1/2 tl
cayennepippuria
200 g
tomaattimurskaa
1/2 dl
sultanarusinoita
1/2 dl
mantelirouhetta
1
omena
1
päärynä
1
persikka
suolaa
Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi.
Lämmitä voi pannulla. Ruskista sipulit ja jauheliha, ja lisää sekaan sitten kaneli, neilikka, mustapippuri ja cayennepippuri. Paista seosta hetki jotta mausteiden aromit lähtevät liikkeelle.
Pilko hedelmät pieniksi paloiksi. Lisää hedelmät, rusinat ja mantelirouhe lihan joukkoon.
Mausta suolalla.
4
vihreää paprikaa
granaattiomenan siemeniä
tuoretta persiljaa tai korianteria
Paahda vihreät paprikat tämän ohjeen mukaisesti. Kohtele paahdettuja paprikoita kuoriessasi varoen niin että kanta jää paprikoihin kiinni.
Tee yhdelle puolelle paprikaa viilto koko paprika pituudelta. Poista sisältä keskusta ja siemenet sekä valuta sisään kertynyt vesi pois.
Täytä paprika picadillolla. Asettele täytetty paprika tarjoiluastialle, valuta lusikalla sen päälle kastiketta ja ripottele päälle granaattiomenoita ja persiljasilppua.
Perinteinen tapa tarjoilla chiles en nogada on huoneenlämpöisenä. Tämä ei kuitenkaan tunnu oikealta – maut eivät tule niin hyvin esiin. Minusta parempi tapa on tarjoilla paprika ja täyte kuumana, ja kaataa päälle huoneenlämpöistä kastiketta.
Cochinita pibil (mayaksi piibi’k’éek’en) on Yucatánin niemimaalta Meksikosta kotoisin oleva nyhtöpossuruokalaji. Possu maustetaan hyvin, erityisesti annattosiemenillä ja happamalla sitrusmehulla, kääritään banaaninlehteen ja haudutetaan hitaasti kypsäksi píib-uunissa. Píib on mayojen aikainen maahan rakennettava uuni – kuopassa poltetaan puita, ruoka asetetaan kuumille hiilille ja peitetään maalla. Tätä voi matkia suljetulla astialla ja leivinpaperilla tavallisessa uunissa, samoin kuten kleftikolampaan kanssa.
Päämauste annattoa ei löydykään mistä tahansa. Annatto myydään joko siemeninä tai achiote-nimisenä tahnana. Eräänä päivänä törmäsin achiotetahnaan Helsingin Malmin K-Citymarketin Meksiko-hyllyllä. Saattaa olla, että Citymarketien Meksiko-hyllyltä sitä löytyisi laajemminkin. Annattoa käytetään yleisesti väriaineena, joka tuo punaoranssin värin, kuten myös cochinita pibiliin.
Liha mureutetaan perinteisesti pomeranssin (Citrus aurantium) mehulla. Sitä ei toki saa mistään, mutta useissa resepteissä pomeranssin hapan mehu kehotetaan korvaamaan 1:1:1-seoksella greipin, appelsiinin ja limen mehua. Lisäksi pieni tilkka viinietikkaa auttaa mureuttamisessa.
1 1/2 kg
kasslerporsasta
5
yksikyntistä valkosipulia
2 dl
1:1:1 suhteessa appelsiini-, greippi ja limemehua
1/2 dl
achiote- eli annattotahnaa
2 rkl
valkoviinietikkaa
2 rkl
oreganoa
1 1/2 rkl
kokonaisia mustapippureita
1 rkl
juustokuminansiemeniä
1/2 tl
neilikoita
1 tl
maustepippureita
1/2 rkl
kanelia
1+1 tl
suolaa
1
iso sipuli
1
tomaatti
1
paprika
6
laakerinlehteä
öljyä
Marinointi
Jauha kaikki kuivat mausteet paitsi laakerinlehdet keskenään hienoksi.
Paahda valkosipulit grillissä tai uunissa kuorineen pinnasta hieman mustiksi. Murskaa ne sitten tahnaksi.
Sekoita kuivat mausteet, sitrusmehu, achiotetahna ja valkosipulimurska.
Pilko kassler reippaisiin paloihin, ja sekoita marinadi lihaan. Anna lihan maustua vähintään tunti tai mieluiten yön yli.
Paistaminen
Siivuta sipuli ja lohko tomaatti sekä paprika.
Asettele marinoitu liha kaksinkertaiseen leivinpaperiin sopivaan pataan. Asettele lihan päälle sipuli, tomaatti, paprika ja laakerinlehdet.
Yucatánilainen pikkelöity sipuli, escabeche de cebolla de Yucatán, sopii erilaisten tortillojen täytteeksi. Sipuli pikkelöidään perinteisesti pomeranssin (Citrus aurantium) mehulla, mutta sitä ei toki saa mistään. Moni resepti ehdottaakin korvaamaan pomeranssimehun 1:1:1-suhteessa appelsiinin, greipin ja limen mehulla. Sitrusmehun lisäksi riittää muutama mauste, ja sipuli on pian valmista.
2
isoa punasipulia
2 dl
1:1:1-suhteessa appelsiini-, greippi- ja limemehua
1/2 rkl
mustapippureita
1/2 rkl
maustepippureita
8
laakerinlehteä
1/2 tl
suolaa
Pilko sipuli suhteellisen pieneksi.
Kiehauta vettä. Kun vesi kiehuu, lisää sinne sipulit ja mausteet ja ota pois lämmöltä. Valuta ainekset ja siirrä ne säilöntäastiaan.
Kaada sipulin päälle sitrusmehu. Jos mehu ei peitä sipulia, lisää hieman limemehua.
Anna pikkelöityä pari tuntia ennen käyttöä. Tarjoile sitten tortillojen lisäkkeenä.
Anticucho on perulainen lihavarras. Eteläamerikkalaiseen tyyliin anticuchot tehdään tyypillisimmin naudan sydämestä, jolloin ne ovat anticuchos de corazón.Anticuchoja varten sydämenpalat marinoidaan ensin happamantulisessa kastikkeessa ja paistetaan grillissä vartaassa.
Naudan sydäntä ei kuitenkaan ole helppoa löytää. Joskus harvoin sitä näkee kaupoissa satunnaisesti, mutta edes kauppahalleista, Wotkin’silta tai Aimo-tukusta sitä ei tunnu löytyvän. Tässä jouduinkin korvaamaan naudan sydämen broilerin sydämillä ja paistinpaloilla.
Tulisuus aikaansaadaan latinotyylisellä punaisella chilitahnalla, pasta de aji pancalla. Sen voinee korvata helpommin löytyvällä sambal oelekilla. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä lihasta mahdottoman tulista. Lihan kanssa perinteinen dippi on keltaisista aji amarillo -chileistä tehty tahna, jolla voi lisätä tulisuutta tarpeen mukaan.
750 g
broilerin sydämiä
1 dl
punaista chilitahnaa (esim. sambal oelek)
2
yksikyntistä valkosipulia
1/2 dl
punaviinietikkaa
1 dl
öljyä
1 rkl
oreganoa
1 1/2 tl
suolaa
1/2 rkl
jauhettua juustokuminaa
Murskaa valkosipuli ja sekoita marinadin aineet keskenään.
Sekoita sydämet tai muu liha marinadiin. Marinoi vähintään pari tuntia tai mielellään yön yli.
Varrasta sydämet tai muu liha ja grillaa ne juuri kypsiksi grillissä.
Valmistuksen vaikeustaso:Helppo
Valmistusaika (aktiivinen/odotus): 40 min / 2-12 h
Solomon gundy on fuusio brittiläisistä raaka-aineista ja paikallisista jamaikalaisista mausteista. Kummasti solomon gundyssä yhdistyy jälleen erittäin toimivasti savukala ja trooppisemmat mausteet, hieman kuten kedgereessä. Solomon gundy on tulinen savusillipatee, joka tarjoillaan tyypillisesti alkuruokana keksien kera.
Perinteinen solomon gundyssä käytettävä savukala on kipper (tai toiselta nimeltään red herring), tietyllä tapaa savustettu silli. Kipper on väriltään punainen joko pitkän savustusajan tai väriaineen takia. Vaikka kyse on Isossa-Britanniassa kovinkin tavallisesta kalasta, sitä ei helposti löydy mistään, mutta sen voinee korvata muullakin savukalalla. Savusilli tai savumuikku tulevat ensimmäisenä mieleen.
Ruokalajin nimi on hieman kummallinen. Ilmeisesti kyse on jamaikalaisesta muunnelmasta sanalle salmagundi, joka tarkoittaa brittiläisittäin vähän sitä sun tätä sisältävää salaattia. Salmagundin voisi siten kääntää vaikka sekamelskaksi tai sekasotkuksi.
500 g
savusilliä
1
sipuli
2
scotch bonnet– tai habanerochiliä
1/2 tl
jauhettua maustepippuria
2 rkl
balsamicoetikkaa
1 tl
timjamia
1/2 dl
öljyä
1 1/2 tl
sokeria
Irrota savusillistä tai -muikusta liha.
Silppua sipuli ja kuullota se nopeasti öljyssä. Poista chileistä siemenet.
Lämmitä etikkaa ja sokeria niin että sokeri liukenee kokonaan.
Mittaa kaikki muut ainekset sopivaan astiaan ja sekoita sinne kuullotetut sipulit, öljy, chilit ja etikka-sokeriliuos.
Jauha seos tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella.
Vindaloo on itseasiassa väännös portugalinkielisestä nimestä carne de vinha d’alhos. Portugalilainen annos on viinietikassa ja valkosipulissa marinoitua lihaa. Vindaloo kehittyi tästä annoksesta Goalla portugalilaisen ruoan muunnoksena. Vindaloossa on portugalilaista versiota enemmän mausteita.
Briteissä vindaloo tunnetaan yhtenä tulisimmista curryistä, mutta näin ei ole Intiassa. Enemmänkin vindaloo on monia makuja sekoittava, hapan, makea, mausteinen ja hieman tulinen curry. Tällä reseptillä saat aikaan enemmänkin intialaisen vindaloon, joskin chilejä lisäämällä tai tulisempia chilejä käyttämällä saa aikaan myös brittiläisemmän version.
1
yksikyntinen valkosipuli
5 cm
inkivääriä
2-4
punaista chilipaprikaa
1 rkl
tamarinditahnaa
1/2 dl
gochugaru-chilirouhetta
5
neilikkaa
1 tl
juustokuminansiemeniä
1 tl
unikonsiemeniä
1/2 tl
mustapippureita
1/2 tl
kurkumajauhetta
1/4 dl
öljyä
3/4 dl
viinietikkaa
1/2 tl
suolaa
Vindaloo masalan ainekset.
Pilko chilit ja valkosipuli pieneksi ja raasta inkivääri.
Jauha kuivat mausteet hienoksi seokseksi.
Jauha tuoreet mausteet tahnaksi tehosekoittimella öljyn ja etikan kera. Laita kuivat mausteet tahnan sekaan.
Pilko porsaanliha viiden sentin paloiksi. Sekoita siihen koko masala ja anna marinoitua vähintään muutaman tunnin verran.
Lämmitä öljy kattilassa. Lisää öljyyn sinapinsiemenet, currynlehdet ja kanelitanko, ja paista niitä hetki siten että aromit vapautuvat. Lisää sitten sipuli ja valkosipuli, ja ruskista niitä hieman.
Lisää lopulta sekaan porsaanliha marinadeineen. Paista lihaa sen aikaa, että se on kypsynyt joka puolelta. Lisää sitten vesi.
Anna lihan hautua tunnin verran tai kunnes possu on kypsää.
Lisää lopuksi sekaan fariinisokeri jos haluat pehmentää happamuutta ja mausta suolalla. Kumpaakin voi laittaa oman maun mukaan lisää.
Unohtuivatko tortillat kauppaan? Kyllästyttääkö kaupan tortillojen maku? Vehnätortillat ovat vähemmän perinteisiä meksikolaisen ruoan kääreitä kuin maissitortillat, mutta niitä on huomattavasti helpompi tehdä itse. Tarvitset vain muutaman raaka-aineen ja pari tuntia aikaa – aktiivista ruoanlaittoaikaa menee kuitenkin vain hetki.
7 1/2 dl
vehnäjauhoja
1 tl
leivinjauhetta
1 tl
suolaa
2 1/2 dl
vettä
1/2 dl
öljyä
Sekoita kuivat aineet keskenään ja tee niiden keskelle kuoppa. Kaada sinne vesi ja öljy.
Sekoita ainekset keskenään ja vaivaa taikinaa kunnes se on tasaista.
Tee taikinasta pötkö ja leikkaa siitä noin 10-12 samankokoista palaa. Pyörittele palat palloiksi ja litistä ne.
Anna littanoiden pallojen levätä noin kaksi tuntia suljetussa astiassa.
Kauli tai prässää taikinapalat hyvin ohuiksi. Kaulinnassa voi käyttää reilustikin jauhoja. Säilytä raa’at lätyt leivinpaperin avulla toisistaan irtonaisina.
Paista tortillat kuumalla pannulla niin, että kummallekin puolelle tulee useita ruskeita läikkiä. Paistettaessa tortillaan muodostuu kuplia, jotka voi painaa lastalla kasaan.
Säilytä suljetussa astiassa tai tarjoile heti. Lämmitä uudelleen kaupan tortillojen tavoin.
Venetsialainen maksa, fegato alla veneziana, on tyypillinen maksa-annos: maksa tarjoillaan happaman makeiden ainesten kera. Venetsialaisessa maksassa happamuus aikaansaadaan etikalla ja makeus tulee pelkästään sipuleista. Vaikka ainesosaluettelo voi hämätä, kyseessä ei ole tavallinen maksa sipulin kera, vaan nimenomaan happamuus on annoksen erityinen piirre.
500 g
maksaa
6
keskikokoista sipulia
3 rkl
voita
1 dl
lihalientä
1/2 dl
hyvää valkoviinietikkaa
1/2 dl
valkoviiniä
suolaa ja mustapippuria
salviaa
tuoretta persiljaa
Siivuta sipulit ohuiksi siivuiksi.
Pilko maksa paloiksi tai ohuiksi siivuiksi.
Lämmitä voi pannulla. Ruskista sipuleita kevyesti ja lisää sitten lihaliemi, salvia, viini ja etikka. Hauduta seosta kannen alla 20-30 minuuttia. Varo ettei kaikki neste haihdu, jos näin näyttää tapahtuvan, lisää hieman vettä.
Lisää paloiteltu maksa. Paista maksaa siten, että se on juuri ja juuri läpikypsää. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan.
Tarkoile polentan tai perunamuusin kera. Ripottele päälle persiljaa.
Huonekasvi syklaamista tulee ensimmäisenä mieleen myrkky – sen juuret sisältävät syklamiinia, myrkyllistä saponiinia, joka harvemmin kuitenkaan tappaa. Myrkyllisyys koskee kuitenkin vain juuria. Yllättäen syklaamin lehdet ovat normaali lehtivihannes niin Kreikassa, Lähi-Idässä kuin Iranissakin. Kreikassa syklaamia käytetään erityisesti Dodekanesian saaristossa, ja siellä kasvava syklaami on Cyclamen graecum -lajia. Lähi-Idässä ja Persiassa kasvava laji taas on Cyclamen persicum – sama laji, jota myydään kukkakaupassa.
Syklaaminlehdistä voidaan tehdä esimerkiksi dolma-tyyppisiä kääryleitä. Dodekanesian saaristossa ne olisivat kreikaksi dolmadesme kyklamino, ντολμάδες με κυκλάμινο.
Symin saarella syklaaminlehtikääryleet täytetään perinteisesti peltonätkelmän (Lathyrus sativus) siemeniä. Peltonätkelmä on hernekasvi, joka on sittemmin todettu myrkylliseksi. Sen syömisestä ei kuitenkaan pienissä määrin ole ilmeisesti haittaakaan. Nykyisin peltonätkelmä korvataan joko vihreillä pavuilla tai herneillä.
Huonekasvisyklaamin lehtiä ei kannata käyttää suoraan kaupasta, sillä niissä saattaa olla erilaisia torjunta-aineita. Parempi onkin odottaa syklaamin kasvamista, sillä kauan kotona kasvaneen jo kukkineen kasvin isommat lehdet ovat muutenkin parempia käärimiseen.
100 g
vihreitä herneitä tai papuja pilkottuina
1/2 dl
risotto- tai puuroriisiä
1
sipuli
1
tomaatti
30
isoa syklaamin lehteä
1/2 dl
oliiviöljyä
1/2 dl
sitruunamehua
suolaa ja pippuria
Keitä riisi puolikypsäksi. Silppua sipuli, tomaatti ja herneet tai pavut pieneksi. Sekoita ne keskenään ja mausta suolalla ja mustapippurilla.
Ota syklaaminlehdistä pois varsi.
Kiehauta reilusti vettä. Upota lehdet kiehuvaan veteen noin minuutiksi.
Erottele lehdet ja asettele ne työtasolle entinen kiiltävä (ennen keittämistä vaaleampi) puoli alaspäin.
Aseta kullekin lehdelle parin teelusikallisen verran täytettä ja kääri täyte kuhunkin lehteen viininlehtikääryleiden tapaan.
Kerää kääryleet tiiviisti uunivuokaan. Lorauta niiden päälle sitruunamehu ja oliiviöljy. Paista kääryleitä uunissa puolisen tuntia. Mikäli mahdollista, aseta kääryleiden päälle jokin paino, etteivät ne aukea paistettaessa.
Nälkä 