Kategoriat
Georgia Pääruoka Resepti

Hartšo

Hartšo, ხარჩო, on kirjaimellisesti naudanlihaleitto, joka on hyvin perinteinen georgialainen keitto. Googlaamalla siihen löytyy erilaisia reseptejä, mutta pääosat ovat naudanliha, luumut, riisi ja saksanpähkinät.

Luumut tekevät keitosta hienoisesti happaman. Perinteisin tapa on käyttää tklapia, joka on jonkinlainen kuivatusta kirsikkaluumusta valmistettu valmiste, mutta sitä ei kuitenkaan saa Suomesta. Toinen, lähes yhtä perinteinen tapa on käyttää tkemalia, luumupohjaista kastiketta, josta tein erillisen postauksen. Tkemalia saattaisi saada valmiina myös venäläisiä ruokia myyvistä kaupoista, mutta nyt tein sen itse.

Hartšo maustetaan georgialaisen tyypillisesti suurella määrällä yrttejä. Reseptiin kuuluvaa hmeli suneli -mausteseosta voisi myös saada venäläisiä ruokia myyvistä kaupoista, mutta se on helppoa tehdä itsekin. Siitä löydät yhdenlaisen reseptin täältä, vaikka mauste ilmeisesti onkin erilainen eri puolilla Georgiaa.

1 kgnaudan sisäpaistia
150 gsaksanpähkinöitä silputtuna
300 gtkemalia
4porkkanaa kuutioituna
4sellerinvartta kuutioituna
4sipulia kuutioituna
1kokonaisen valkosipulin kynnet
1 rklhmeli sunelia
3 puskaatuoretta korianteria
1/2 puskatuoretta tilliä
1 puskatuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria
Hartšon ainekset.

Hartšolle otin malliksi tämän reseptin. Käyttämällä valmiiksi kypsää lihaa keiton valmistamista voisi nopeuttaa. Tässäkin reseptissä liha keitetään ensin melkein kypsäksi, ja sitten vasta lisätään muut ainekset.

Pilkoin ensin sisäpaistin sopivan kokoisiksi, 2-3 cm paloiksi. Paistoin sisäpaistin pannulla ja laitoin sen keittymään neljään litraan vettä. Kesti kaksi tuntia, kunnes liha alkoi näyttämään ja tuntumaan edes hieman kypsältä.

Tässä vaiheessa paistoin porkkana-, selleri- ja sipulikuutiot soffritton tapaan, ja lisäsin ne keittoon saksanpähkinöiden kera. Lisäsin myös tkemalin ja hmeli sunelin. Annoin lihan, vihannesten ja pähkinöiden keittyä puolisen tuntia.

Lopuksi keittoon lisätään tuoreet silputut yrtit ja pilkottu valkosipuli. Tämän jälkeen keittoa ei enää keitetä, vaan se otetaan pois liedeltä. Puolen tunnin kuluttua keitto on valmis!

Keitolla on hyvin yrttinen tuoksu, joka on ainakin omasta mielestäni hyvin samantyyppinen kuin georgialaisessa ravintolassa. En oikein tiedä mistä tuoksu tarkalleen tulee, mutta jo hmeli sunelin lisäyksen jälkeen keitto alkoi tuoksua voimakkaasti.

Perinteisessä hartšossa riisi keitetään keiton mukana, ja lisätään ennen vihanneksia ja saksanpähkinöitä. Tein nyt kuitenkin niin, että keitin riisin erikseen ja lisäsin sen keittoon vasta lautaselle. Uskoisin että näin keittoa voi helpommin lämmittää ilman että riisi kypsentyy liikaa.

Valmis annos.

Kategoriat
Georgia Kastike Resepti

Tkemali

Tkemali, ტყემალი, on georgialainen kastike, jolla on sama asema kuin ketsupilla. Tomaattien sijaan tkemali tehdään luumuista, ja siinä on melko paljon valkosipulia. Tkemali sopii liharuokien tai vaikka ranskalaisten kanssa. Otin reseptiin mallia Georgian Recipes -sivuston tkemali-reseptistä, jota piti hieman muokata raaka-aineiden saatavuuden takia. Kastikkeen on tarkoitus olla hieman hapanta, joten hieman raa’at, kovat luumut ovat tähän parhaita. Parasta on poimia irtomyynnistä raaimmat mukaan!

1 kgluumuja
100 g valkosipulia pieneksi pilkottuna
3-4 rkljauhettua korianterinsiementä
2 rklgochugaru-chilirouhetta
1 tljauhettua anista
1 rklminttua
1 rklmerisuolaa
1 rklsokeria
Tkemaliainekset.

Valmistus alkaa luumujen keittämisellä. Laitoin hieman vähemmän vettä kuin riittäisi luumujen peittämiseen, sillä itse vesikin on käyttökelpoista kastikkeessa. Liika vesi tarkoittaisi pidempää keittoaikaa myöhemmin, kun kastikkeesta pitäisi saada liika vesi haihtumaan. Sekoitin luumuja välillä niin, että kaikki luumut olivat hetkittäin veden alla.

Hetken kypsyttyään luumujen kuori alkaa hajota. Ne ovat tässä vaiheessa kuitenkin sisältä kovia. Vasta kun lusikka uppoaa luumun kiveen asti, luumut ovat valmiit. Luumujen keitinvesi siivilöidään talteen, ja luumujen hedelmäliha puristetaan erilliseen astiaan siivilän läpi. Tällaiset työvaiheet ovat usein vähän hankalia, mutta luumuille tämä kävi yllättävän helposti.

Vielä raaka luumu.
Kypsiä luumuja.

Luumujen keitinvettä.

Kun luumusose on valmis, on aika pilkkoa valkosipulit pieniksi. Valkosipuli ja muut mausteet lisätään luumusoseeseen. Luumujen keitinvettä lisätään niin paljon, että kastikkeen koostumus on sopiva. Minulla kaikki keitinvesi meni, ja kastikkeesta tuli noin ketsupin koostumuksista.

Lopuksi kastiketta keitetään noin tunnin verran. Keittäessä huomaa aromien muuttuvan melko paljon, ja erityisesti korianterin aromi pehmenee keitettäessä.

Valmista tkemalia.
Kategoriat
Georgia Resepti

Hmeli suneli

Olen pitänyt georgialaisesta keittiöstä kovasti ravintoloissa, mutta en ole oikeastaan tehnyt mitään georgialaista kotona. Tänä vuonna on hyvä aloittaa!

Huom: katso päivitetty resepti täältä.

Georgialaisessa keittiössä käytetään paljon yrttejä, ja erityinen seos on hmeli suneli, ხმელი სუნელი, kirjaimellisesti kuivatut yrtit. Riippuen translitteraatiosta, kirjoitusasu voi olla myös khmeli suneli. Sen ainekset ovat suhteellisen tavallisia, mutta yksi on harvinaisempi: kynteli. Kynteliä on kahta lajia, kesäkynteli (Satureja hortensis) ja talvikynteli (Satureja montana). Georgialaisissa englanninkielisissä ohjeissa neuvotaan useimmiten käyttämään kesäkynteliä (engl. summer savory). Minulle ei kuitenkaan ole käynyt selväksi, kumpaa kynteliä Suomesta yleensä löytyvä kynteli on.

Kynteliä ei näyttänyt K-ruoka.fi tai foodie.fi:n perusteella K- tai S-kaupoista, vaikka esimerkiksi Meiralla on joskus ollut kynteli maustevalikoimissaan. Maustemaa.fi:stä sai 40 g kuivattua kynteliä 2.50 eurolla, joka vaikutti hyvältä hinnalta.

Lyhyen googlauksen perusteella aion käyttää hmeli suneliin seuraavanlaista reseptiä:

2 rklkuivattua meiramia
2 rklkuivattua tilliä
2 rklkuivattua kynteliä
2 rklkuivattua minttua
2 rklkuivattua persiljaa
2 rkljauhettua korianteria
2 rklhärkäapilan siemeniä
3laakerinlehteä
1 rklgochugaru-chilirouhetta
ripaussahramia
Hmeli sunelin ainekset.

Hmeli sunelissa kyntelin lisäksi erikoista on se, että laakerinlehti laitetaan joissakin resepteissä palasiksi ja mausteseoksen joukkoon. Härkäapilan siemenet ja laakerinlehdet jauhetaan kahvimyllyllä ensin hienoiksi, ja sitten lisätään muut aineet. Seoksen voi vielä pyöräyttää uudelleen myllyssä, mutta ylläolevalla reseptillä määrä kasvoi jo niin suureksi, ettei kaikki mahdu kerralla myllyyn.

Kategoriat
Kiina Pääruoka Resepti

Kalamaustettu munakoiso

Kalamaustettu (yúxiāng, 鱼香) sichuanilaisessa keittiössä liittyy itseasiassa melko kaukaisesti kalaan. Makuyhdistelmä sinänsä ei ole kalainen, mutta sitä voi hyvin käyttää myös kalan kanssa. Kalamaustettu munakoiso, yúxiāng qié zi, 鱼香茄子, on klassinen ruoka, jossa yúxiāng -kastiketta käytetään.

Resepti on mukailtu Fuchsia Dunlopin Every Grain of Rice -kirjasta, jota suosittelen kaikille sichuanilaisesta ruuasta kiinnostuneille. Ohjeita tarvittavien ainesten löytämiseen löydät tästä postauksesta.

1suuri munakoiso
öljyä uppopaistamiseen
2 rkllà dòubànjiàng -härkäpapu-chilitahnaa
2 cminkivääri hienoksi raastettuna
1yksikyntinen valkosipuli hienoksi pilkottuna
2 dlvettä
1 rklsoijakastiketta
1 rklfariinisokeria
1 rklchinkiang -viinietikkaa
3kevätsipulia viipaloituna
Kalamaustettujen munakoisojen ainekset.

Aloita valmistus halkaisemalla munakoiso, ja halkaisemalla puolikkaat vielä toisen kerran. Tämän jälkeen pilko munakoisosiivut noin 3-4cm paloiksi. Jotta kitkeryys vähenee, suolaa munakoisot ja anna niiden itkeä talouspaperin päällä puolisen tuntia.

Kun munakoisot ovat valmiit, kuumenna öljy ja uppopaista munakoisoja niin kauan että ne ovat ulkopuolelta kullanruskeita. Kun munakoisot on paistettu, voimme aloittaa kastikkeen teon.

Munakoisoja uppopaistumassa öljyssä.

Ensin lisätään tilkka öljyä, jossa paistetaan pilkottua dòubànjiàng -tahnaa. Kun tahnan väriä on siirtynyt hieman öljyyn, lisätään inkivääri ja valkosipuli, ja paistetaan hetki. Varo ruskistamasta valkosipulia. Lisää sitten liemi ja sokeri. Kastikkeen voi tässä vaiheessa saostaa tilkalla veden ja perunajauhon seosta, mutta mielestäni ruoka toimii ilman saostustakin. Lopuksi lisää munakoisot, ja anna niiden imeä kastikkeen aromeja hetki pienellä lämmöllä.

Lopuksi lisää ruokalusikallinen chinkiang -viinietikkaa ja kevätsipulit. Viinietikan lisääminen lopuksi on mielenkiintoinen osa Dunlopin reseptiä. Tällöin etikka ei niin imeydy munakoisoihin, mutta kastike silti on hapan, ja erittäin hyvän makuinen!

Kategoriat
Lisäke Meksiko Resepti

Vihreä riisi

Bongasin vihreän riisin kauan sitten jostakin meksikolaisesta keittokirjasta. Vihreä riisi, arroz verde tai arroz poblano, on tyypillistä meksikolaista arkiruokaa. Se sopii lisukkeeksi niin lihoille kuin kaloille, mutta vaatii mielestäni pääruoan kumppanikseen. Ehkä papujen avulla riisistä saisi myös oman ruokalajinsa!

Vihreän riisin valmistus on hyvin samanlainen kuin risoton, mutta maku on paprikan ja korianterin myötä meksikolainen. Risotosta poiketen riisinäkin käytetään pitkäjyväistä riisiä, ja hyvin onnistuneessa vihreässä riisissä riisinjyvien tulisi olla jonkun verran irtonaisia toisistaan. Tätä varten riisi tulee huuhdella hyvin ennen valmistusta.

Usein vihreän riisin resepteissä käytetään poblanochilejä, joita on vaikea löytää Suomesta. Lisäksi riisi sopii useammalle, jos siitä ei tee lähtökohtaisesti tulista, joten käytän chilin tilalla tässä reseptissä vihreää paprikaa.

4 dlpitkäjyväistä riisiä
2vihreää paprikaa
1 puskatuoretta korianteria
1 puskatuoretta persiljaa
1limetin kuori raastettuna
hiemanjuustokuminaa
1pieni sipuli pilkottuna
2yksikyntistä valkosipulia pilkottuna
1.5 llientä (kts. risottoresepti)
limettimehua
mustapippuria
öljyä
Vihreän riisin ainekset 4-6:lle.

Riisi tulee käsitellä etukäteen tarkasti. Riisistä tulee huuhdella pois irtonainen jauho lävikössä kylmällä vedellä huuhtelemalla. Irtonainen tärkkelys kypsyessään saa riisit tarttumaan toisiinsa, eikä sitä tässä haluta. Kun läviköstä tuleva vesi on kirkasta, jätetään riisi paisumaan kylmään veteen noin tunniksi.

Riisin huuhteluvettä. Vasemmalla huuhtelun aluksi, oikealla huuhtelun lopuksi.

Käytin tällä kertaa Uncle Bensin pitkäjyväistä riisiä, ja tuntui että huuhteluvesi ei kirkastu ollenkaan. Lävikössä huuhtelun lisäksi pyörittelin riisiä kulhossa kylmässä vedessä, jolloin sain lisää tärkkelystä irrotettua. Lopuksi huuhteluvesi oli suhteellisen kirkasta.

Paprikat voi etukäteen paahtaa ja kuoria, mikäli haluaa syvemmän ja makeamman maun. Nopeaan kokkaukseen riittää kuitenkin tuore paprika. Kokonainen juustokumina kannattaa aina paahtaa pannulla ennen jauhamista parhaan maun aikaansaamiseksi.

Paprika, korianteri, persilja, limetin kuori ja valkosipuli vetäistään tehosekoittimella pieneksi silpuksi, apuna kannattaa käyttää lientä. Liemi ja paprika-yrttimassa kannattaa yhdistää ja lämmittää yhdessä, jotta riisiin lisättävä neste on kuumaa lisättäessä. Alkuvaiheessa valmistusta vihreä väri on mukavan kirkas, mutta yrttien ja paprikan kypsyessä kirkkaus valitettavasti vähän katoaa. Tätä voinee estää lisäämällä pelkän yrttimassan juuri ennen valmistumista. Tällöin pelkästään paprika ja sipulit soseutettaisiin liemen sekaan.

Vihreä riisi valmistuu luottopannussa.

Valmistus aloitetaan lisäämällä hieman öljyä ja riisi pannulle. Kun riisi on lämmintä, lisätään liemi-paprika-yrttiseosta ja jauhettu juustokuminaa. Riisiä keitetään liemessä ja yrttiseoksessa niin kauan että se on läpikypsää (ei al dente kuten risoton tapauksessa). Aina kun neste on imeytynyt, lisätään liemi-paprika-yrttiseosta. Lisättävän seoksen on oltava kuumaa, kuten risotossakin.

Riisin päälle voi tarjoiltaessa pirskotella limettimehua. Lisää myös suolaa ja mustapippuria tarjoiluvaiheessa, jotta suola jää riisien pintaan. Tällöin tarvitsee vähemmän suolaa, ja suola silti vahventaa riisin aromia.

Vihreä riisi sopii lisukkeeksi samoin kuin risotto tai tavallinen riisi, vaikkapa birria-padan seuraksi, tai burriton täytteeksi. Riisi on näin vain entistä maukkaampaa!

Valmista vihreää riisiä.
Kategoriat
Resepti

Kiinalaisia perustarvikkeita (vanha)

Katso uusi versio täältä.

Kategoriat
Kiina Pääruoka Resepti

Muurahaisia kiipeämässä puuhun

Tämä kryptisen kuuloinen ruoka on nimeään yksinkertaisempi, ja nimenkin tajuaa kun näkee kuvan. Muurahaisia kiipeämässä puuhun, mǎyǐshàngshù, 蚂蚁上树, on sichuanilainen perinteinen nuudeliannos. Muurahaisia siinä ei ole, vaan muurahaiset ovat jauhelihanpaloja, jotka kuvainnollisesti kiipeävät puuta, eli lasinuudeleita, pitkin. Perinteiseen annokseen kuuluu jauhettua lihaa, mutta tein tämän soijarouheesta. Soijarouhe saa samanlaisen ellei paremman muurahaisefektin aikaiseksi. Käytin tässä hieman kanalientä, mutta täysvegaanisen tästä saanee helposti.

Inspiraation tähän sain nähtyäni nälissäni Eastonin K-Citymarketissa Pirkka Parhaat -lasinuudeleita. Muistin heti muurahaiset, ja muita aineksia löytyikin omasta kaapista. Inspiraationa käytin The Woks of Lifen ohjetta. Maun perusta tässä ruuassa, kuten sichuanilaisessa ruuassa tyypillisesti on, on fermentoitu härkäpapu-chilitahna dòubànjiàng. Sen osto-ohjeen löydät erillisestä postauksesta.

100 glasinuudelia
1 dltummaa soijarouhetta
4 dlkanalientä
1 rkllà dòubànjiàng-härkäpapu-chilitahnaa
2 cminkivääriä hienoksi raastettuna
3valkosipulinkynttä
1 tlfariinisokeria
1 rklsoijakastiketta
tuoretta korianteria tai kevätsipulia viipaleina
Puuhun kiipeävien muurahaisten (ja puun) ainekset.

Tämän ruoan teko on erityisen helppoa. Lasinuudeleita täytyy ensin liottaa kylmässä vedessä kymmenisen minuuttia. Kun lasinuudelit likoavat, on aika tehdä muurahaiset – eli kastike.

Sichuanilaisessa ruuanlaitossa aloitetaan tyypillisesti paistamalla dòubànjiàng-tahnaa öljyssä, ja näin myös tämän ruoan yhteydessä. Dòubànjiàng sisältää kokonaisia härkäpapuja, joten pilkon sen usein pienempiin osiin jottei kokonaisia papuja joudu lopulliseen ruokaan.

Seuraavaksi doubanjiangin seuraksi pannulle joutavat inkivääri ja valkosipuli. Ne saavat paistua hetken, mutta varo ruskistamasta niitä. Tiukan paikan tullen, kun valkosipuli on vaarassa ruskistua, seuraava osuus pelastaa kaiken: nimittäin liemen ja soijakastikkeen lisääminen. Käytin nyt kanalientä, mutta epäilen että jokin fermentoituihin papuihin perustuva liemi toimisi yhtä hyvin. Samalla kannattaa lisätä soijarouhe, jonka täytyy antaa imeä makua kastikkeesta itseensä ennen lasinuudelien lisäämistä. Myös sokeri pitää nyt lisätä.

Pidä kastike lämpimänä, ja keitä nyt lasinuudelit kiehuvassa vedessä. Kolme minuuttia riittää, jonka jälkeen valuta ne ja lisää kastikkeen sekaan. Mitä enemmän nestettä kastikkeessa on tässä vaiheessa, sitä paremmin kastikkeen kaikenlaiset muurahaiset sekoavat nuudeleihin. Lisää tässä vaiheessa myös kevätsipuli, mutta korianteri vasta valmiiseen annokseen.

Muurahaisia kiipeämässä puuhun valmiina syötäväksi.
Kategoriat
Italia Juomat Resepti

Bombardino

Bombardino on lämpimien juomien aatelia: kirkkaankeltainen, kuuma sekoitus munapohjaista juomaa ja brandyä. Juoma on makea ja sen alkoholipitoisuus on korkea. Tarinan mukaan juoman ensimmäiset maistajat olivat sanoneet bombardinon olevan kuin pieni pommi (il bomba!).

Suomesta saatavilla raaka-aineilla kannattaa munaliköörinä käyttää ainoaa Alkosta saatavilla olevaa Bolsin Advocaatia. Brandynä toimii parhaiten tietysti italialainen brandy, esimerkiksi Vecchia Romagna, mikä on muutoinkin hyvä brandy.

2/3 osaamunalikööriä tai zabaglionekastiketta
1/3 osaabrandyä
kermavaahtoa
kanelia tai kaakaojauhetta

Munalikööri on juomaa varten lämmitettävä, ja ainakin Bols kestää lämmityksen 95 asteeseen sakkaamatta. Lämmityksessä kannattaa käyttää kuitenkin lämpömittaria. Kun munalikööri on lämmintä, voi lisätä brandyn ja vielä lämmittää uudelleen, sillä huoneenlämpöinen brandy kylmentää juomaa liikaa.

Juoma kaadetaan tarjoilulasiin ja koristellaan kermavaahdolla ja kanelilla tai kaakaojauheella.

Munaliköörin tilalla voi käyttää myös zabaglionekastiketta. Sen tekeminen vaatii hieman enemmän vaivaa, mutta parhaaksi katsomani ohje on italialaisen yksinkertainen!

4munankeltuaista
4 rklvalkoista sokeria
4 munankuoren mitallistamarsalaviiniä
Zabaglionekastikkeen ainekset.

Sekoita ensin keltuainen ja sokeri, sitten lisää marsalaviini koko ajan sekoittaen. Sakeuta kastike vesihauteessa koko ajan sekoittaen niin, että sen koostumus on kuin vaniljakastiketta. Zabaglionekastikkeen lämmitys bombardinolämpimäksi on melko haastavaa, enkä siinä ole vielä onnistunut. Lisäksi zabaglionekastikkeen väri ei ole niinkään keltainen kuin Advocaatin. Maku on kuitenkin erityisen hyvä.

Kategoriat
Pääruoka Resepti

Lihapasteija

Hyvä tapa aiemmin kuvaamani arancini-riisipallojen lisäksi risotonjämien hyötykäyttöön on tehdä niistä lihapasteija, tai pasteijan tyyppinen piirakka. Jos tekee neljän hengen risoton kahdelle henkilölle, lopuista saa hyvin yhden pellillisen lihapasteijaa.

1 pktpakastelehtitaikinaa (tai oma rahkavoitaikina)
2 hlörisottoannos
250 gjauhelihaa
(1 dlvalkoviiniä)
2porkkanaa pieniksi kuutioiksi pilkottuna
2sipulia pieniksi kuutioiksi pilkottuna
1juuriselleri, tai
2varsisellerin vartta, kumpikin pieniksi kuutioiksi pilkottuna
1yksikyntinen valkosipuli pieneksi silputtuna
1 puskapersiljaa
100 gparmigiano reggianoa tai grana padanoa
(2kananmunaa)
1kananmuna voiteluun
suolaa ja mustapippuria
Lihapasteijan ainekset.

Lehtitaikina täytyy kaulia niin suureksi, että siitä saa pohja- ja päällyskerroksen piirakalle. Lehtitaikina kohoaa paljon, joten mitä ohuempi taikina, sen parempi. Taikinan voi joko kaulia yhtenä osana niin, että kansi käännetään täytteen päälle, tai kahtena osana niin, että kansi nostetaan täytteen päälle. Yksiosaisessa piirakassa reunaa jää vähemmän, ja se on mielestäni parempi ratkaisu. Sauma kannattaa kääntää piirakan alle, kun piirakka laitetaan uuniin, ettei se aukea paistuessaan. Tällä kertaa tein kaksi pötköä, josta kunkin kuori vei neljä lehtitaikinalevyä. Joistakin marketeista saa myös lehtitaikinalevyä, jota ei ole paloiteltu; se olisi tässä parempi vaihtoehto.

Jauheliha paistetaan ensin niin, että se ruskistuu hieman ja saa makua. Tämän jälkeen vihannekset paistetaan samalla pannulla, jotta jauhelihasta pannuun jääneet maut eivät mene hukkaan.

Porkkana, sipuli, selleri ja valkosipuli muodostavat battuton ja paistettuna soffritton, joka on usean italialaisen kastikkeen pohja. Soffritto on sen verran tärkeä komponentti useassa ruoassa, että tein siitä erillisen postauksen.

Kun vihannekset ovat valmiit, niihin sekoitetaan jauheliha ja lisätään valkoviini. Seosta keitellään sen aikaa, että valkoviini on haihtunut ja imeytynyt. Mikäli et käytä valkoviiniä, voit lisätä suoraan persiljan ja juuston.

Risotto, soffritto, persilja, juusto ja jauheliha sekaisin.

Kun seos on hieman jäähtynyt, lisätään joukkoon kananmuna (mikäli haluat tiiviimmän, koossapysyvämmän täytteen) ja persilja, ja seos levitetään lehtitaikinalle. Kansi suljetaan ja voidellaan kananmunalla, ja siihen pistellään reikiä haarukalla.

Piirakka paistuu uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia.

Kategoriat
Italia Pohja Resepti

Battuto ja soffritto

Usean italialaisen kastikkeen pohjana on sipulin, porkkanan ja sellerin paistettu seos, soffritto. Ne tuovat syvää makua ruokaan kuin ruokaan, helposti ja halvalla. Erityisesti kastikkeiden valmistus kannattaa aloittaa valmistamalla hyvä soffritto, mutta vain mielikuvitus on rajana, mihin soffrittoa käyttää.

Kukin vihannes on pilkottu melko suuriksi paloiksi, itse kuutioin ne noin parin kolmen millin kokoisiksi kuutioiksi. Valkosipulin ystävänä lisään yleensä myös valkosipulia joukkoon, mutta sen pilkon hienommin. Pilkottu vihannesseos on italiaksi battuto, kuten kuvassa yllä. Vihannesten määräsuhteita voi muuttaa oman maun mukaan. Itse pidän erityisesti siitä, että sipulia, porkkanaa ja selleriä on yhtä paljon kutakin.

1 osasipulia kuutioituna
1 osaporkkanaa kuutioituna
1 osajuuriselleriä tai varsiselleriä kuutioituna
1 kahta porkkanaa kohdenyksikyntinen valkosipuli hienoksi pilkottuna
reilustioliiviöljyä
Ainekset perussoffrittooni.

Kastikkeen valmistamista varten vihannekset paistetaan pannulla oliiviöljyssä. Paistaessani yritän saada vihanneksiin jonkun verran paistopintaa, sillä se tuo niihin myös makua. Tässä auttaa, että vihanneksia paistaa vähä kerrallaan, jos niitä on suurempi määrä. Tämä paistettu seos on itse soffritto.

Valmis soffritto.

Sellerinä voi mielestäni käyttää sekä juuriselleriä että varsiselleriä. Varsiselleri jää helposti pitkässäkin haudutuksessa omaan muotoonsa, mutta juuriselleri taas hajoaa kastikkeen sekaan. On ruoanlaittajan omasta mausta kiinni, kumpi on tärkeää.