Itävalta tuntuu menevän syksyisin sekaisin kurpitsoista. Tämä risotto on saanut innoituksensa eräästä Wienissä maistamastani risotosta. Risottoon kurpitsa sopii erinomaisesti, mutta itse kurpitsan lisäksi risottoa maustaa sekä kurpitsansiemenet että kurpitsansiemenöljy. Kylmäpuristetun auringonkukansiemenöljyn käyttäminen oliiviöljyn sijaan tai seassa tuo myös syksyistä aromia.
Kuori ja pilko kurpitsa sentin paloiksi. Levitä kurpitsanpaloihin tasaisesti kylmäpuristettua auringonkukansiemenöljyä ja suolaa. Paahda kurpitsaa noin 20 minuuttia 200 asteessa, kunnes se on pehmennyt.
Valmista perusrisoton ohjeella tavallinen risotto.
Kun risotto on juuri valmista, lisää sekaan kurpitsanpalat.
Tarjoiltaessa levitä risoton päälle ruokalusikallinen trockenbeerenausleseä, ruokalusikallinen kurpitsansiemenöljyä ja ripottele päälle kurpitsansiemeniä.
Halutessasi voit lisätä risoton päälle vielä rapeaksi paistettua ja pieneksi silputtua speckiä.
Bruschetta on grillattu pala leipää, jonka päälle voidaan laittaa erilaisia täytteitä. Yksinkertaisimmillaan päällä olisi vain oliiviöljyä ja valkosipulia – bruschetta lieneekin valkosipulileivän esiaste. Tässä tomaattipäällysteisessä bruschettassa on hieman meksikolaista pico de gallo-salsaa muistuttava päällyste, jonka maut ovat kuitenkin peri-italialaiset. Toki päälle sopisi myös pico de gallo itse.
Valitse leiväksi jokin hyvä vaalea leipä. Hyvää täytettä ei kannata pilata tavallisella paahtoleivällä.
hyvä leipä
5
tomaattia
1
punasipuli
1
valkosipulinkynsi
1 puska
basilikaa
2 rkl
oliiviöljyä
1/2 rkl
balsamicoviinietikkaa
1/2 tl
oreganoa
1/2 tl
sokeria
mustapippuria
suolaa
Pilko tomaatti ja punasipuli pieneksi silpuksi, palat saavat olla muutaman millin kanttinsa. Purista valkosipulinkynsi ja silppua basilika sekaan.
Lisää öljy, sokeri ja etikka. Mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan.
Leikkaa leivästä sentin-puolentoista paksuisia viipaleita. Sivele päälle oliiviöljyä ja hieman valkosipulia.
Paahda leivät uunissa grillivastuksella sopivan ruskeiksi.
Lisää tarjoiltaessa kunkin leivän päälle reilusti päällystettä.
En ole aiemmin tehnyt pizzasta postausta, sillä resepti tuntuu muuttuvan kerta kerralta. Viime aikoina resepti on kuitenkin jämähtänyt melko samaan muottiin, joten tässä vihdoin pizzareseptini.
Resepti ei ole erityisesti mistään kotoisin, esim. Napolista, vaan resepti on ennemminkin sellainen jolla olen hyvän pizzan saanut tehtyä riittävän toistettavasti. Riisi- ja soijajauhojen lisääminen taikinaan on sen sijaan saanut inspiraationsa roomalaisesta pinsasta.
Resepti ei vaadi pitkiä nostatusaikoja tai erikoisempia temppuja. Kylmässä maustuneen kastikkeen voi tosin antaa maustua pidempäänkin, mutta muutoin resepti onnistuu arki-iltanakin. Toisaalta hieman reseptiä muokkaamalla saa aikaan paremman, pitkän nostatusajan pizzan. Tällöin hiivaa on laitettava vähemmän, puolet ohjeessa mainitusta. Taikinaa voi tällöin kohottaa esimerkiksi 24 tunnin ajan jääkaapissa ennen valmistusta.
[Edit 2023: riisi- ja soijajauhojen lisäys reseptiin.]
800 g
laadukasta tomaattimurskaa, esim. Mutti
1/3 dl
oliiviöljyä
1 1/2 tl
suolaa
1 1/2 rkl
oreganoa
2
valkosipulinkynttä
1/2 rkl
sokeria
Silppua valkosipuli mahdollisimman pieneksi.
Valuta tomaattimurskasta suurin osa irtonaisimmasta nesteestä pois siivilässä. Sekoita valutettu tomaattimurska muihin aineisiin.
Anna seoksen tekeytyä vähintään puolisen tuntia, mutta ajan salliessa vaikka yön ylikin.
500 g
00-jauhoa
15 g
ruisjauhoa
15 g
soijajauhoa
15 g
riisijauhoa
1 pss
kuivahiivaa (puolet kun pitkä kohotusaika)
20 g
merisuolaa
3 3/4 dl
lämmintä vettä
1 rkl
oliiviöljyä
Mittaa jauhot ja suola tarkasti vaa’alla.
Mittaa lämmin (42-asteinen) vesi ja sekoita siihen kuivahiiva ja oliiviöljy. Sekoita nestettä niin että hiiva liukenee.
Sekoita neste jauhoihin ja vaivaa jollakin sopivalla välineellä tasaiseksi taikinaksi.
Vaivaa taikinaa vatkaimen taikinakoukuilla tai yleiskoneella noin 5 minuuttia. Lisää jauhoja tarvittaessa, mutta älä paljoa.
Jaa taikina 3-5 osaan. Nostata jokainen taikinapallo erikseen vaikkapa erillisessä pienessä kulhossa. Vuoraa kulhot ensin oliiviöljyllä.
Mikäli kohotat pidempään, tässä välissä taikinapallot jätetään vähintään vuorokaudeksi jääkaappiin. Nostata taikinapalloja puolesta tunnista tuntiin, mikäli teet pikaversiota.
Sen sijaan jääkaappikylmän taikinan on annettava lämmetä kolmisen tuntia.
Muotoile kukin taikinapallo vuorollaan pizzapohjaksi. Levitä pohjan päälle tomaattikastike ja haluamasi täytteet. Käytä juustona mieluusti tuoretta mozzarellaa.
Paista pizza pizzakivellä joko uunissa tai grillissä. Lämpötilan täytyy olla vähintään 300 astetta.
Sarde in saor on modernissa muodossaan hapanimelässä marinadissa kylmänä tarjoiltavia paistettuja sardiineja. Alunperin ruokalaji on kehittynyt venetsialaisesta säilöntämenetelmästä, jolla kala säilöttiin merimatkoja varten. Paistetut sardiinit säilöttiin kerroksittain sipulin kanssa etikkaan. Ajan mittaan pientä käymistä toki tapahtui, ja lopputulos lienee ollut aromaattinen. Merimiesten hengityksen aromia lieventämään sarde in saor on joskus ilmeisesti syöty rusinoiden kera.
Komisario Montalbano tekee tv-sarjaa seuraamattoman mielestä kahta asiaa: istuu italialaisen maatalon puutarhassa, ja syö pasta ’ncasciataa.
Pasta ’ncasciata on kuin uuniin siirretty versio pasta alla Normasta. Kummassakin pasta yhdistyy tomaattikastikkeeseen ja munakoisoon. Yhdistelmä onkin erittäin hyvä. Pasta ’ncasciatasta näkyy kahta eri versiota. Toisessa pasta paistetaan munakoisolla vuoratussa vuoassa, ja toisessa pastan seassa yksinkertaisesti on munakoisoa.
Siivuta munakoiso(t) pitkittäin. Levitä ne uunipellille ja ripottele päälle suolaa ja oliiviöljyä. Paahda munakoisoja noin 10 minuuttia uunissa grillivastuksella, mutta varo polttamasta pintaa.
Keitä pasta puolikypsäksi. Sekoita ragu, pasta ja puolet juustoista keskenään.
Valitse sopivan kokoinen vuoka ja voitele se. Vuoraa vuoka munakoisosiivuilla. Kaada pasta-raguseos vuokaan. Ripottele päälle loppu juusto.
Paista noin 30 minuuttia uunissa 175 asteessa. Anna vuoan hieman jäähtyä ja kumoa lopputulos nurinpäin lautaselle.
Helppo versio
Pilko munakoiso parin sentin paloiksi. Levitä palat uunipellille ja ripottele päälle suolaa ja oliiviöljyä. Paahda palasia kymmenisen minuuttia uunissa.
Keitä pasta puolikypsäksi. Sekoita ragu, munakoiso, pasta ja puolet juustoista.
Voitele sopiva vuoka. Kaada pasta-raguseos vuokaan ja ripottele loput juustot päälle.
Uudenmaankadun Ysibaarin sitruunainen limonello-kanapasta on klassikkoannos. Limonellosta on eineksenä myös risottoversioita. Sitruuna sopiikin hyvin tavallisen risoton mausteeksi. Sitruunan makua voi myös korostaa erilaisilla samoja makuaineita sisältävillä mausteilla. Tässä reseptissä on käytetty jokaista, minkä kaapista löysin: kurkumaa, inkivääriä, sitruunaruohoa ja kaffirlimeä.
1.5 l
vettä
2 rkl
misotahnaa
1 rkl
jauhettua kurkumaa
1
sitruunaruoho
3 cm
inkivääriä
2
laakerinlehteä
2
kaffirlimenlehteä
Mausteilla maustetaan liemi, joka sitten tuo riisiin maun. Kasaa kaikki liemen ainekset kattilaan ja hauduta niitä vartin verran makujen uuttamiseksi liemeen. Aloita vasta sitten itse risoton valmistus. Pidä lientä lämpimänä koko risoton valmistuksen ajan.
500 g
risottoriisiä
1
salottisipuli
2
valkosipulinkynttä
1
sitruunan kuori
1 dl
valkoviiniä
oliiviöljyä
liemi (kts. yllä)
mustapippuria
Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Veistele sitruunankuori suurehkoiksi paloiksi, välttäen ottamasta mukaan valkoista kitkerää osaa.
Lämmitä öljy pannulla ja kuullota sipuleita hetki. Lisää sitten riisi ja anna öljyn peittää riisinjyvät. Varo polttamasta sipuleita.
Lisää viini. Anna sen imeytyä riisinjyviin. Lisää sekaan sitruunankuori.
Aloita ajan laskenta. Koko valmistuksessa menee tästä eteenpäin noin 18 minuuttia.
Lisää vähitellen lientä riisin joukkoon ja sekoita parin minuutin välein.
Kun riisi on al dente, ota se pois pannulta ja tarjoile heti.
Giardiniera, giardiniera sott’aceto tai pelkästään sott’aceto on tyypillinen italialainen vihannessäilyke. Etikkaliemeen säilötään tyypillisesti kukkakaalia, porkkanoita, paprikaa, selleriä ja vihreitä papuja.
Giardiniera pelkästään on kuin voisi kuvitella: vähän tylsiä etikkavihanneksia. Sitä käytetään kuitenkin erilaisissa salaateissa ja sämpylöissä mausteena.
Yhdysvalloissa giardiniera on suosittua ainakin Chicagossa, jossa sitä käytetään jopa pizzatäytteenä, ja New Orleansissa, jossa se on muffuletta-sämpylän olennainen raaka-aine. Yhdysvaltalaisversio voi olla etikan sijaan säilötty myös öljyyn. Italialaisissa resepteissä tätä näkee harvemmin.
3 osaa
vettä
2 osaa
valkoviinietikkaa
2 osaa
valkoviiniä
1-2 %
sokeria
1-2 %
merisuolaa
laakerinlehtiä
kokonaisia mustapippureita
Etikkaliemen ainekset.
Mittaa etikkaliemen ainekset ja sekoita kaikki kattilassa. Litraan lientä voi laittaa esimerkiksi kaksi laakerinlehteä – tuoreet toki parempia – ja ruokalusikallisen mustapippureita.
Lämmitä liemi kiehuvaksi.
3
porkkanaa
250 g
kukkakaalia
1
punainen paprika
1
vihreä paprika
1
keltainen paprika
100 g
vihreitä papuja
(selleriä)
(fenkolia)
Vihannekset noin litraan etikkalientä.
Pilko kasvikset kauniiksi paloiksi. Erityisesti vihreistä pavuista täytyy ottaa kannat ja päät irti.
Vihannekset täytyy jättää hieman al denteä raaemmiksi, jotta niissä säilyy rapsakkuus. Vihanneksia on kuitenkin hetki keitettävä etikkaliemessä. Jaa vihannekset hieman pitempään keitettävään ryhmään (porkkana ja selleri), keskiverron aikaa keitettävään ryhmään (kukkakaali, pavut ja fenkoli) ja vähän aikaa keitettävään (paprikat). Keitä pisintä aikaa vaativia vihanneksia maksimissaan 3-4 minuuttia. Voit lisätä muita joukkoon ajan kuluessa.
Nosta vihannekset pois laakeaan astiaan ja viilennä ne nopeasti. Anna etikkaliemen jäähtyä ja yhdistä kylmät vihannekset ja kylmä etikkaliemi puhtaassa säilykepurkissa.
Risottoa jää joskus yli. Aiemmin kerroin sisilialaisista arancini-riisipalloista sekä italialaisia makuja sisältävästä perinteisemmästä lihapasteijasta. Milanolaisen sahramilla maustetun risotto alla milanesen tyypillinen seuraavan päivän käyttökohde on riso al salto, voissa paistettu risottopaistos.
Voitele lautanen oliiviöljyllä. Muotoile risotosta lautaselle paistos. Sulata voi kuumalla pannulla. Liu’uta risotto pannulle ja paista sitä keskiteholla niin, että pinta ruskistuu kunnolla. Laita sitten lautanen paistoksen päälle, ja kumoa paistos lautaselle. Liu’uta paistos raaka puoli alaspäin takaisin pannulle ja ruskista toinenkin puoli.
Taateleiden perinteinen italialainen täyte on sokeroitu mascarponevaahto, joka on maustettu vienosti kanelilla. Täytetyt taatelit, datteri ripieni, ovat sopivat juhlapöydän antimiksi vaikkapa vappuna!
200 g
mascarponea
2 1/2 dl
tomusokeria
1/2 tl
kanelia
taateleita
saksanpähkinöitä
Sekoita mascarpone, tomusokeri ja kaneli keskenään ja vatkaa niitä hetki tasaisen massan aikaansaamiseksi.
Puolita taatelit tai vedä niihin viilto toiselle puolelle. Avaa taatelia tai sen puolikasta niin, että saat pursotettua täytettä sisään ja taateli pysyy pystyssä.
Pursota kuhunkin taateliin sopivasti täytettä ja paina täytteen päälle kaunis pala saksanpähkinää.
Anellipastaa, toiselta nimeltään anelletti, löytää kaupasta harvoin. Nytkin pasta piti tilata Turusta asti, Italian Herkut-nettikaupasta. Anelletti on sisilialainen pastatyyppi, joka yksinkertainen sentin halkaisijaltaan oleva rinkula.
De Ceccon anellettipastaa, anelli siciliani.
Klassinen anellettipastaruokalaji on uunissa valmistettu anellettipasta, anelletti timbale tai anelletti al forno. Löysin reseptin alunperin lapsena joskus vuosituhannen vaihteessa Carmelo Sammarcon Sicilian Cookery-kirjasta. Reseptin pääkohtia ovat vahva valkoviinisyys, herneet, pecorinojuusto ja ehkä tärkeimpänä voiset leivänmurut. Alkuperäisessä reseptissä näkyy olevan salamiakin, mutta se ei ole niinkään tarpeellinen. Yllä olevasta yhdistelmästä tulee erittäin herkullinen. Pastan on jostain syystä oltava pientä kuten anelletti; esimerkiksi pennellä korvaten annos ei ole yhtä hyvä.
Reseptissä ei ole lihaa, mutta pecorinoa ei voi kasviperäisillä tuotteilla korvata.
500 g
anellipastaa
600 g
tomaattimurskaa
1 1/2 dl
soijarouhetta
1 rkl
soijakastiketta
200 g
herneitä
2 dl
valkoviiniä
3
laakerinlehteä
1 tl
fenkolinsiemeniä
1/2 puska
lehtipersiljaa
1 1/2 tl
suolaa
150 g
pecorinoa
voita
leivänmuruja
Silppua valkosipuli ja lämmitä sitä hetki oliiviöljyssä. Lisää sekaan tomaattimurska, valkoviini, laakerinlehti, soijarouhe ja -kastike ja suola. Anna kastikkeen muhia hetki. Lisää lopuksi herneet ja persilja.
Keitä pasta runsaassa vedessä puolikypsäksi.
Raasta pecorino rouheasti.
Sekoita kastike, pasta ja puolet pecorinosta.
Voitele sopiva vuoka ja levitä vuokaan leivänmuruja.
Kaada pastaseos vuokaan ja peitä lopulla pecorinolla.
Paista puolisen tuntia 180 asteessa uunissa.
Tarjoile joko suoraan vuosta tai kumoa tarjoiluastialle. Hieman jäähtyneenä vuoan sisältö pysyy koossa.