Avainsana: Tulinen

Tulikana

Korealainen buldak, 불닭, kääntyy suomeksi kirjaimellisesti tulikanaksi. Törmäsin buldakiin, kun googlailin korealaisia ruokia, jossa käytetään juustoa. Näin nousi esille Maangchin juustobuldakresepti. Juuston käyttäminen korealaisessa keittiössä on ilmeisesti perua jenkkien sotilastukikohtien läsnäolosta. Sotilastukikohtien ympäristössä länsimaiset raaka-aineet tulivat myös paikallisille tutuiksi ja levisivät sitten yleisempään käyttöön.

Tulikana itsessään on Maangchin mukaan melko tuore ruoka, ja ilmestynyt korealaiseen keittiöön viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tulikanan tulisuus on peräisin mainiosta gochujang-chilitahnasta, jossa chilit fermentoidaan maltaiden kanssa ja sekoitetaan tasaiseksi tahnaksi. Gochujangia saa nykyään lähes jokaisesta isommasta marketista Suomessakin.

500 g	kanaa (rintafilettä, paistileikettä)
1 dl	gochugaru-chilirouhetta
1/2 dl	gochujang-chilitahnaa
1 rkl	soijakastiketta
3 rkl	öljyä
1 tl	jauhettua mustapippuria
1 dl	sokeria, siirappia tai hunajaa
1	yksikyntinen valkosipuli hienoksi pilkottuna
1 rkl	hienoksi raastettua inkivääriä
1	kevätsipuli siivutettuna

Tulikanan ainekset 2-3 henkilölle, jotka pitävät tulisesta.

Muut ainekset kuin kana ja kevätsipuli kuuluvat kastikkeeseen. Sekoita kaikki nämä ainekset keskenään tasaiseksi tahnaksi. Pilko sitten kana sopiviksi paloiksi, ja sekoita kastikkeeseen.

Paista kanaa pannulla niin kauan, että se on kypsää. Kun ruoka on valmis, sen voi koristella kevätsipulilla ja tarjoilla vaikkapa riisin kera. Tulikana toimii myös hyvin uudelleen lämmitettynä, joten olen käyttänyt sitä usein työlounaana, valmistaen isomman erän sunnuntai-iltana.

Tulikana ei tarvitse tulta ollakseen tulinen.

Avainsanat Kananliha, Korea, Pata, Tulinen

Balkan Kastike

Ajvar

Ajvar on Balkanilla tunnettu paprika- ja joskus munakoisopohjainen dippi. Tarinan mukaan ajvar on keksitty mädin korvikkeeksi, sillä köyhinä aikoina mätiin ei ollut varaa, mutta paprikoita oli mielin määrin. Kirkkaanpunainen dippi toimiikin ulkonäöllisesti lautasella mädin tavoin.

Ajvaria tarjotaan usein grilliruokien kanssa, ja niiden seuralaisena se onkin loistavaa. Ajvarissa on monelle dipille tai kastikkeelle tyypillinen etikan, valkosipulin ja paprikan makujen symbioosi, joka tuntuu aina toimivan. Niinhän se toimii vaikkapa srirachassa tai kanarialaisessa mojo-kastikkeessakin. Jos ajvarissa käyttää munakoisoa, saa siihen vielä hieman syvemmän maun, mutta kaikissa resepteissä munakoisoa ei vaadita.

3	paahdettua paprikaa
(1	paahdetun munakoison liha)
2	yksikyntistä valkosipulia hyvin pieneksi pilkottuna
2 rkl	oliiviöljyä
1 rkl	viinietikkaa
	suolaa ja mustapippuria

Ajvarin ainekset.

Paprikat tulee paahtaa kuten erillisessä postauksessa kuvailin.

Munakoisoa paahtaessa kannattaa pistellä munakoisoon reikiä kauttaaltaan ja paahtaa munakoisoa niin kauan, kunnes sen kuori on ryppyyntynyt. Mustumista kuoresta on hankala huomata, kun munakoiso on muutenkin tumma. Noin puolen tunnin paahtamisella 200 asteessa tulee valmista. Kun munakoiso on paahdettu, kuori poistetaan ja sisältä liha otetaan talteen.

Lopulta kaikki ainekset voi laittaa tehosekoittimeen. Ajvarista voi tehdä halutun paksuista oman maun mukaan. Mielestäni ajvar on parhainta hieman kokkareisena, eikä täysin tasaisena, ja pelkkä pieneksi pilkkominen riittää.

Avainsanat Balkan, Dippi, Kastike, Kasvisruoka, Tulinen

Kastike Kreikka Resepti

Tirokafteri

Vaikka olen käynyt elämäni aikana melko monta kertaa Kreikassa, törmäsin tirokafteri-dippiin (τιροκατέρη, kulkee myös nimellä khtipiti tai ktipiti, χτυπητή) vasta viime vuonna. Se olikin erittäin herkullinen! Kyseessä on pääasiassa fetasta ja paahdetusta paprikasta koostuva dippi, joka sopii ihan mille tahansa dippailtavalle ruokatuotteelle.

Vastaava dippi löytyy myös muualta Balkanilta. Serbialainen urnebes (урнебес) on vastaava ruokalaji, jossa murskattu juusto sekoitetaan paprikaan.

250 g	hyvää fetaa
noin 100 g	kreikkalaista jugurttia
2	paahdettua punaista paprikaa hienoksi pilkottuna
3	valkosipulinkynttä hienoksi pilkottuna
1 rkl	gochugaru-chilirouhetta
	suolaa ja mustapippuria

Tirokafteri-dipin ainekset

Punaiset paprikat on ensin paahdettava uunissa. Paahda ne kuten tässä postauksessa kuvailin, ja pilko paprikat lopulta hyvin pieneksi.

Murusta feta hyvin pieneksi. Periaatteessa dipin voisi tehdä pelkästä fetasta, mutta tällöin dippi on aika tönkköä. Jugurtin tarkoituksena on notkistaa seosta, ja sitä voi laittaa maun ja tuntuman mukaan. Olen käyttänyt jugurttia joka tapauksessa vähemmän kuin fetaa.

Lopulta sekoita muut aineet mukaan ja dippi on valmis!

Lisämausteena voisi käyttää myös tuoretta minttua, tai juustokuminaa.

Avainsanat Dippi, Jogurtti, Juusto, Kastike, Kreikka, Tulinen

Kiina Pääruoka Resepti

Ma po tofu nyhtökauralla

Post author Tekijä hlou6
Post date 13 tammikuun, 2020
Ei kommentteja artikkeliin Ma po tofu nyhtökauralla

Mápó, 麻婆, tarkoittaa rokonarpista mummoa, jonka mukaan resepti on nimetty. Legendan mukaan kyseinen mummo pyöritti Chengdussa ravintolaa, joka tarjoili aina samaa tofuannosta. Kerran asiakkaat kyllästyivät ainaiseen tofuun, ja vaativat lihaa syödäkseen. Mummo otti porsaan jauhelihaa, paistoi sen ja lisäsi tavalliseen annokseen, ja näin syntyi mápó dòufu, 麻婆豆腐.

Resepti perustuu osin Fuchsia Dunlopin vastaavaan reseptiin kirjassa Every Grain of Rice. Dunlopin reseptissä tosin ei ole alkuperäisen reseptin porsaan jauhelihaa, ja tässä reseptissä porsaan jauhelihan tilalla olen käyttänyt nyhtökauraa. Nyhtökaura sopii ruokaan hyvin, koska kastike on vahvan makuinen ja maustaa myös nyhtökauran tehokkaasti. Vaikka reseptissä ei ole lihaa, se on paljon umamisempi kuin mikään pihvi.

Yksi mápó tofun päämauista umamin lisäksi on málà, yksi sichuanilaisen keittiön päämauista. Málà tarkoittaa suoranaisesti puuduttavaa ja tulista. Tulisuus tulee chilistä, ja puuduttavuus sichuaninpippurista. Sichuaninpippurin sisältämä alfahydroksisanshooli puuduttaa suun limakalvoja, kunhan vain löytää kunnollista sichuaninpippuria. Puuduttava tuntemus syntyy hetken viiveellä, ja sitä voi vahingossa luulla vaikka allergiseksi reaktioksi.

Sichuaninpippuri kannattaa paahtaa nopeasti, noin minuutin ajan, ja sitten antaa jäähtyä. Jäähdyttyään pippuri on kuivaa ja rapeaa, ja sen saa helposti murskattua huhmareessa.

Reseptissä mainittujen aineiden hankinnasta Suomessa kirjoitin ohjeita tänne.

250 g	kiinteää tofua (firm tofu)
250 g	maustamatonta nyhtökauraa
4	kevätsipulia
3 rkl	là dòubànjiàng-härkäpapu-chilitahnaa
1 rkl	fermentoituja mustia soijapapuja (dòuchǐ)
1 rkl	chilirouhetta (gochugaru)
1	yksikyntinen valkosipuli pieneksi pilkottuna
3-4 dl	misokeittoa
1/2 – 1 tl	valkopippuria
	sichuaninpippuria
	öljyä

Ainekset mápó tofuun.

Aluksi tofu pitää kuutioida parin sentin kuutioiksi, ja laittaa kuumaan suolaveteen odottelemaan vuoroaan. Vesi ei saa kiehua, ettei tofu pehmene, vain kuumeneminen on tärkeää. Lisäksi kevätsipuli viipaloidaan odottamaan vuoroaan.

Seuraavaksi tehdään itse kastike. Là dòubànjiàng on hyvä pilkkoa veitsellä, sillä se sisältää kokonaisia härkäpapuja. Sitten se laitetaan ensimmäisenä kuumaan öljyyn paistumaan, ja annetaan sen paistua minuutin verran. Seuraavaksi lisätään valkosipuli, inkivääri, gochugaru ja dòuchǐ. Kun nämä ovat paistuneet minuutin verran (varo ruskistamasta valkosipulia, ettei siitä tule kitkerää), lisätään liemi. Ruoasta saa helposti vegaanisen käyttämällä liemeen vaikka misotahnaa kanaliemen sijaan.

Fermentoituja mustia soijapapuja,
*dòuchǐ*.

Kun kastike on valmis, lisätään ensin nyhtökaura. Jos nyhtökaura imee liikaa nestettä, kannattaa lisätä lientä. Lopuksi lisätään tofu ja valkopippuri, ja siirretään ruoka tarjoiluastiaan.

Tarjoiluastiassa lisätään päälle maun mukaan sichuaninpippuria, sekä viipaloitu kevätsipuli.

Avainsanat Doubanjiang, Kasvisruoka, Kiina, Sichuan, Tofu, Tulinen