Olen tehnyt monta muikkureseptiä, jossa muikkuja on käytetty korvaamaan erimaalaisissa resepteissä jotakin muuta kalaa. Tässä niistä kooste. Mutta lähdetään ensin tavallisimmasta muikkureseptistä, siitä perinteisestä suomalaisesta.
Perinteiset frittimuikut tuovat muikkujen aromin hyvin esiin. Päälle riittää hyvin pelkkä suola.
Vanha venetsialainen tapa säilöä sardiineja on pakata friteerattuja sardiineja kerroksittain sipulin kera tynnyreihin. Muikkuja in saor on tästä menetelmästä modernimpi ruokalaji muikku raaka-aineena.
Sisilialaiset maut kulminoituvat hieman eri tavalla happaman, makean ja suolaisen kesken. Muikkuja maustavat rusinat, pinjansiemenet ja valkosipuli. Rusinoiden ja persiljan kanssa muikut ovat pohjoisitalialaista versiotaan raikkaampia.
Gorkhali-tyyppisessä kastikkeessa maistetut muikut ovat hieman tavallisesta poikkeava nepalilainen annos. Tulinen ja mausteinen kuivahko tomaattipohjainen kastike sopii myös kalaan ja siten myös muikkuihin. Resepti perustuu annokseen, jota tarjoillaan Katajanokan Everest-ravintolassa.
Mala, 麻辣, on sichuanilaisen keittiön perusmaku. Puuduttavan tulinen aromi saadaan aikaan puuduttavalla sichuaninpippurilla ja tulisella chilirouheella. Resepti perustuu osin Fuchsia Dunlopin ma la zi yu -reseptiin pienistä kaloista, jotka friteerataan ja maustetaan mala-mauilla.
Tulisen makea gochujangpohjainen kastike maustaa korealaiset pannulla paistetut muikut. Doribaengbaeng, 도리뱅뱅, johon resepti perustuu, tehdään tyypillisesti mudun sukuisista pikkukaloista. Neulamuikut sopivat tähän mainiosti.
Wasabi ja soijakastike marinoivat tavallisista frittimuikuista hieman uuden makuisia. Näin muikkuihin saa miedon japanilaisen vivahteen. Muikkuja voi dipata vaikkapa japanilaiseen majoneesiin.
Turkkilaiset muikut päätyvät pilahvin kääreeksi. Pilahvin sisään jää maustettu aromaattinen riisi, joka maustaa myös muikut. Muikkupilahvi ei tarvitsekaan mitään lisäkettä.
Nälkä 