Kävyt eivät yleensä sovi ruoaksi. Itä-Euroopassa niistä tehdään kuitenkin hilloa! Hilloa tyypillisesti käytetään lääkkeen tapaan, mutta se sopii myös makusiirapiksi erilaisiin käyttökohteisiin.
Käpyhilloon ei toki käytetä kuivia käpyjä, vaan touko-heinäkuisia raakoja käpyjä. Männynkäpyjen lisäksi hyviä lehtikuusen ja kuusen kävyt ovat hyviä. Kuusen aromi on mielestäni mäntyä miellyttävämpi.
Alla on kuvattu kullekin puulajille viitteellinen aika, jolloin raakoja käpyjä kannattaa kerätä.
| kuusi | touko–kesäkuu |
| lehtikuusi | kesä–heinäkuu |
| mänty | kesä-heinäkuu |
Myös kuusen purppuranvärsiet emikukinnot sopivat hilloon, mutta niitä saa kerättyä vain parin viikon ajan. Purppurainen väri kuitenkin siirtyy kauniisti myös hilloon.

| 2 osaa | tuoreita käpyjä |
| 2 osaa | sokeria |
| 1 osa | vettä |
Huuhtele kävyt hyvin. Joissakin resepteissä käpyjä kehotetaan liottamaan suolavedessä yön yli ötököiden karkottamiseksi, mutta en ole törmännyt kovin ötököiden valtaamiin käpyihin.
Kiehauta vesi ja lisää siihen kävyt ja sokeri.
Hauduta käpyjä sokeriliemessä välillä sekoittaen. Kuusen emikukinnoista tehty hillo on valmista jo parissakymmenessä minuutissa. Tällöin emikukintojen väri jää vielä esiin. Lehtikuusen ja männyn käpyjä kannattaa hauduttaa parin tunninkin ajan. Lopputuloksena on tummanruskea siirappi. Lehtikuusen- tai männynkäpyhillo on valmista kun kävyt ovat hieman auenneet.

Valmistuksen vaikeustaso: Helppo
Valmistusaika (aktiivinen/odotus): 10 min / 20 min – 2 h
Raaka-aineiden hankinnan vaikeustaso: Keskitaso